Python | |
---|---|
Paradigma | olio, proseduraalinen, funktionaalinen |
Tyypitys | vahva, dynaaminen |
Yleinen suoritusmalli | tulkattava |
Muistinhallinta | roskienkeruu |
Julkaistu | 1990 |
Luoja | Guido van Rossum |
Kehittäjä | Python Software Foundation |
Vakaa versio | 3.13.0 ()[1] |
Merkittävimmät toteutukset | CPython, Jython, IronPython, PyPy |
Vaikutteet | ABC, C, Haskell, Modula-3, Icon, Lisp, Perl, Smalltalk, TCL |
Vaikuttanut | Ruby, Boo, Mojo |
Käyttöjärjestelmä | alustariippumaton |
Verkkosivu | www.python.org |
Uutisryhmä | comp.lang.python |
Lisenssi | PSF (Python Software Foundation) lisenssi[2] |
Python on ohjelmointikieli, jolle on tunnusomaista hyvä luettavuus, korkea abstraktiotaso ja kehittyneet kirjastot monilla eri sovellusalueilla. Python on niin kutsuttu tulkattu kieli, mikä tarkoittaa että sen suorituskyky on alhaisempi kuin käännetyn kielen.
Tioben Tiobe Indexin mukaan Python on maailman suosituin ohjelmointikieli.[3] Pythonilla ohjelmointi on tuottavuudeltaan korkeaa jopa Javaan verrattuna.
Pythonin nousu vakavasti otettavaksi ohjelmointikieleksi käynnistyi Zope- ja Plone-tuotteiden myötä sekä suositun Blender-3D-mallinnusohjelman skriptauskielenä. Toinen tulkattu kieli nimeltä Perl oli suosittu Linux-käyttäjien parissa. Perl avasi tietä Pythonille demonstroimalla tulkatun kielen etuja. Python oli myös skriptikieli ja toimi Perlin korvikkeena. Monet Linux-käyttäjien skriptit alkoivat perustua Pythonille ja Perlin 6-versio ei ollut kovin suosittu. Python kamppaili myös jonkin aikaa Ruby-ohjelmointikielen kanssa, mutta ohitti sen suosiossa.