RER (Réseau express régional d'Île-de-France) on Pariisia ja sen esikaupunkialuetta Ranskassa palveleva kaupunkiraideverkosto. RER on paikallisjunan ja metron välimuoto: se koostuu maanpäällisistä, omia raiteitaan käyttävistä reiteistä Pariisin lähiöissä, jotka yhdistyvät toisiinsa kaupungin keskustan alla olevilla metrotunneleilla. RER-junat käyttävät Pariisin metron kanssa erillisiä raiteita, mutta keskustassa verkostoilla on useita vaihtoasemia.
RER koostuu viidestä linjasta, joista kukin jakautuu useampaan haaraan. Reittien yhteispituus on 587 km, ja pysäkkejä niillä on 257, joista 33 on maanalaisia asemia Pariisin keskustan alueella. Suurin osa reiteistä (A, B ja D) kohtaa Châtelet - Les Hallesin asemalla Pariisin ydinkeskustassa.[1]
Verkosto on rakennettu vaiheittain. Linja A avattiin vuonna 1969, B vuonna 1977, C 1979 ja D vuonna 1987.[2] Uusin E-linja avattiin liikenteelle vuonna 1999. Sille avattiin kolme uutta asemaa vuonna 2024, ja länsilaajennuksen odotetaan valmistuvan vuonna 2026.[3]
Järjestelmän luonteesta johtuen sitä liikennöivät sekä Ranskan valtion rautatieyhtiö SNCF että Pariisin kaupungin liikennelaitos RATP. Liikennöintivastuu on jaettu yhtiöiden kesken linjoittain. Samanlainen järjestely on toteutettu muun muassa Brysselin seudulla sekä Saksan, Sveitsin ja Itävallan suurten kaupunkien S-Bahn-järjestelmissä.
RER:n lisäksi Pariisin seudulla, pääosin Île-de-Francen alueella, liikennöivät myös SNCF:n Transilien-junat, joiden reitit ulottuvat yleensä kauemmaksi Pariisista kuin RER-linjojen. Toisin kun RER, ne eivät kulje Pariisin läpi, vaan niiden pääteasemana on jokin Pariisin rautatieasemista. Kuitenkin yksi RER:n linjoistakin, D-linjan haara D4, ulottuu jopa Île-de-Francen ulkopuolelle Malesherbesiin Loiret'n departementtiin, Centre-Val de Loiren alueelle.