Back Radon Afrikaans ራዶን Amharic Radón AN رادون Arabic رادون ARY رادون ARZ Radón AST Radon Azerbaijani Радон Bashkir Radon BAN

Radon

Astatiini ← Radon → Frankium
Xe
↑
Rn
↓
Og  
 
 


Yleistä
Nimi Radon
Tunnus Rn
Järjestysluku 86
Luokka Epämetalli
Lohko p
Ryhmä 18, jalokaasu
Jakso 6
Tiheys0,00973[1] · 103 kg/m3
Väriväritön
Löytövuosi, löytäjä 1900, Friedrich Ernst Dorn
Atomiominaisuudet
Atomipaino (Ar)(222)
Atomisäde, mitattu (laskennallinen)- (120)[2] pm
Kovalenttisäde145[2] pm
Orbitaalirakenne[Xe] 4f14 5d10 6s2 6p6
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 32, 18, 8
Hapetusluvut0
Kiderakennepintakeskeinen kuutiollinen
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto kaasu
Sulamispiste202,15[3] K (−71,15 °C)
Kiehumispiste211,35[3] K (−61,85 °C)
Moolitilavuus50,50[1] · 10−3 m3/mol
Höyrystymislämpö16,40[1] kJ/mol
Sulamislämpö2,890[1] kJ/mol
Muuta
Elektronegatiivisuus2,06[4] (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti 0,094 kJ/(kg K)
Lämmönjohtavuus(300 K) 0,00361[1] W/(m·K)
CAS-numero10043-92-2
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Radon on hajuton, mauton ja väritön radioaktiivinen jalokaasu. Radonin kemiallinen merkki on Rn, järjestysluku 86 ja CAS-numero 10043-92-2. Jalokaasuille tyypillisesti radon ei muodosta normaaleissa olosuhteissa yhdisteitä. Radon syntyy maankuoressa uraanin ja toriumin hajoamistuotteena. Radonin pysyvimmän isotoopin 222Rn puoliintumisaika on 3,8 päivää.

Radon aiheuttaa terveyshaittoja rakennuksissa. Suomessa suurimmat radonpitoisuudet löytyvät tyypillisesti Etelä-Suomesta ja Pirkanmaalla harju- ja salpausselkämuodostelmilla sekä Kaakkois-Suomesta.[5][6][7] Kohteen radonpitoisuus on aina yksilöllinen ja se selviää ainoastaan mittaamalla. Radonhaittaa esiintyy kaikkialla Suomessa.

Radon on luokiteltu karsinogeeniksi ja on tupakoinnin jälkeen toiseksi yleisin keuhkosyövän aiheuttaja. Radon aiheuttaa Suomessa noin 300 keuhkosyöpää vuosittain.[8] Puolet suomalaisten säteilyannoksesta koostuu radonin isotoopista 222Rn. Radonpitoisuutta voidaan kuitenkin aina rakennuksissa vähentää. Kaikki radonkorjaukset ja torjuntatoimet eivät aina toimi ja niissä on aina useita muuttujia. Suomessa on alueita, joissa koulujen, päiväkotien, työpaikkojen ja julkisten tilojen radonpitoisuus on lain mukaan selvitettävä.

  1. ↑ a b c d e Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä chemicool ei löytynyt
  2. ↑ a b Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä periodictable ei löytynyt
  3. ↑ a b Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä chemicalelements ei löytynyt
  4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä 3rd1000 ei löytynyt
  5. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä HS ei löytynyt
  6. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Määräykset ja ohjeet uudisrakentamisessa ei löytynyt
  7. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Radon Suomessa ei löytynyt
  8. ↑ Radon aiheuttaa keuhkosyöpää STUK. 7.5.2021. Viitattu 20.12.2021.

Developed by StudentB