| ||||||||||||||||||||||||||||
Ramilliesin taistelu käytiin 23. toukokuuta 1706 Espanjan perimyssodan aikana. Suurliiton – Itävalta, Englanti ja Alankomaiden tasavalta – kannalta taistelua olivat edeltäneet vuoden 1705 tuloksettomat sotaretket Bourbon-suvun armeijoita vastaan, joita johti Ranskan kuningas Ludvig XIV. Vaikka liittoutuneet olivat vuonna 1705 vallanneet Barcelonan, he olivat joutuneet keskeyttämään sotaretkensä Mosel-joella, Espanjan Alankomaissa heidän hyökkäyksensä ei ollut edennyt ja Pohjois-Italiassa he olivat kärsineet tappion. Vastustajiensa takaiskuista huolimatta, Ludvig XIV oli halukas tekemään rauhan – mutta hän halusi sen kohtuullisilla ehdoilla. Tästä syystä, ja lisäksi pitääkseen aloitteen itsellään, Ranska ja sen liittolaiset aloittivat hyökkäyksen vuonna 1706.
Suurliiton joukot murskasivat vastustajansa vajaassa neljässä tunnissa. Taistelun seurauksena liitto valtasi muun muassa Brysselin, Bruggen ja Antwerpenin. Sotaretken lopussa Villeroin armeija oli ajettu pois suurimmasta osaa Espanjan Alankomaita.