Rautalampi | |
---|---|
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
Seutukunta | Sisä-Savon seutukunta |
Kuntanumero | 686 |
Hallinnollinen keskus | Rautalammin kirkonkylä |
Perustettu | 1561 |
Kokonaispinta-ala |
761,99 km² 153:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 538,96 km² |
– sisävesi | 223,03 km² |
Väkiluku |
2 934 216:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
– väestötiheys | 5,44 as./km² (31.8.2024) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 12,1 % |
– 15–64-v. | 51,9 % |
– yli 64-v. | 36,1 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 96,4 % |
– ruotsinkielisiä | 0,1 % |
– muut | 3,5 % |
Kunnallisvero |
9,90 % 25:nneksi suurin 2024 [5] |
Kunnanjohtaja | Anu Sepponen |
Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
2021–2025[6] • Kesk. • Kok. • SDP • PS • Vas. • Vihr. • KD |
10 3 3 2 1 1 1 |
www.rautalampi.fi |
Rautalampi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 2 934 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 761,99 km², josta 223,03 km² on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 5,44 asukasta/km². Rautalammin naapurikuntia ovat Hankasalmi, Konnevesi, Pieksämäki, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto.
Rautalammin suurpitäjä itsenäistyi Sysmästä vuonna 1561. Silloinen emäpitäjä ulottui Pohjois-Savosta Keski-Suomeen ja käsitti Keski-Suomen pohjoisosan. Myöhemmin jopa 27 kuntaa on saanut alueita silloisesta Rautalammin suurpitäjästä.
Rautalampi ulottui lännessä Keski-Pohjanmaalle, pohjoisessa Kivijärvelle. Nykyinen Rautalampi sijaitsee entisen suurpitäjän itälaidalla Jyväskylän ja Kuopion puolivälissä. Historiallinen Vaasa–Kuopio -tie kulkee Rautalammin halki ja yhtyy Suonenjoen Koskelossa Kuopion–Jyväskylän valtatiehen. Alueen järvet ja virrat muodostavat laajan Rautalammin reitin, joka toimi kulkuväylänä erityisesti ennen maanteiden rakentamista.