Richard Basehart | |
---|---|
Richard Basehart |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | John Richard Basehart |
Syntynyt | 31. elokuuta 1914 Zanesville, Ohio, Yhdysvallat |
Kuollut | 17. syyskuuta 1984 (70 vuotta) Los Angeles, Kalifornia |
Ammatti | näyttelijä |
Aiheesta muualla | |
Viralliset kotisivut | |
IMDb | |
Elonet | |
John Richard Basehart (31. elokuuta 1914 Zanesville, Ohio – 17. syyskuuta 1984 Los Angeles, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen näyttelijä. Hän alkoi näytellä pieniä rooleja teatterissa 13-vuotiaana. Vuonna 1932 Basehart liittyi Wright Players Stock Company -näyttelijäseurueeseen ja työskenteli samalla lehtimiehenä syntymäkaupungissaan Zanesvillessa. 1930-luvun puolessavälissä Baseheart siirtyi pennsylvanialaiseen Hedgerow Theateriin, jossa hän näytteli viiden vuoden ajan, kunnes vuosikymmenen lopussa hän muutti New Yorkiin tavoitteenaan ura Broadwaylla. Basehart avioitui 1940-luvun alussa näyttelijä Stephanie Kleinin kanssa.[1]
Baseheartin ensimmäinen elokuva oli vuonna 1947 valmistunut trilleri Repeat Performance. Baseheartin puoliso kuoli äkillisesti aivokasvaimeen elokuvan 14 tuntia kuvausten aikana. Vuonna 1951 Baseheart meni naimisiin italialaisen näyttelijä Valentina Cortesen kanssa. 1950-luvulla asui ja näytteli pääasiassa Euroopassa, esiintyen kuitenkin satunnaisesti myös Hollywood-elokuvissa. Baseheartin Euroopassa tekemiin elokuviin kuuluu muun muassa Federico Fellinin ohjaama La Strada. Vuonna 1960 hän palasi takaisin Yhdysvaltoihin ja samaan aikaan erosi vaimostaan. Baseheart otti vuonna 1964 vastaan amiraali Harriman Nelsonin roolin televisiosarjassa Voyage to the Bottom of the Sea. Hän palasi teatteriin sarjan päätyttyä neljä vuotta myöhemmin, esiintyen sivussa elokuvissa ja televisiossa. Televisiossa hän vieraili muun muassa sarjoissa Columbo ja Ritari Ässä. Baseheartin viimeiseksi julkiseksi esiintymiseksi jäi Los Angelesin kesäolympialaisten päättäjäisten kuuluttajana toimiminen vuonna 1984.[1] Basehart on saanut tähden Hollywood Walk of Famelle.[2]