Risto Ryti | |
---|---|
Suomen tasavallan 5. presidentti | |
19.12.1940–1.8.1944
|
|
Pääministeri |
Jukka Rangell Edwin Linkomies |
Edeltäjä | Kyösti Kallio |
Seuraaja | Gustaf Mannerheim |
Suomen pääministeri | |
Edeltäjä | A.K. Cajander |
Seuraaja | Jukka Rangell |
Suomen valtiovarainministeri | |
Edeltäjä | Jonathan Wartiovaara |
Seuraaja |
Ernst Gråsten Hugo Relander |
Kansanedustaja | |
1.4.1919–30.4.1924
2.9.1927–31.7.1929 |
|
Ryhmä/puolue | Kansallinen Edistyspuolue |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 3. helmikuuta 1889 Huittinen, Suomen suuriruhtinaskunta |
Kuollut | 25. lokakuuta 1956 (67 vuotta) Helsinki, Suomi |
Ammatti | asianajaja, juristi |
Puoliso | Gerda Ryti (o.s. Serlachius) ( 1916) |
Tiedot | |
Puolue | Kansallinen Edistyspuolue |
Nimikirjoitus |
|
Risto Heikki Ryti[H 1] (3. helmikuuta 1889 Huittinen – 25. lokakuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen Kansallisen Edistyspuolueen poliitikko, talvisodan pääministeri ja viides Suomen tasavallan presidentti. Hän oli myös kansanedustaja, Suomen Pankin pääjohtaja 1924–1943 (virkavapaalla vuodesta 1939) ja 1944–1945 sekä kahdesti valtiovarainministeri. Ryti oli koulutukseltaan juristi ja toimi myös asianajajana. Ryti on ainoa Suomen presidentti, joka ei ole ollut päivääkään puolustusvoimien ylipäällikkö. Hänen edeltäjänsä Kyösti Kallio luovutti ylipäällikkyyden puolustusvoimain komentajalle, sotamarsalkka Gustaf Mannerheimille talvisodan alkaessa 1939, ja se palautui luovuttajainstituutiolle Mannerheimin tultua Rytin seuraajaksi 1944.
Rytin presidenttikaudelle ajoittuivat toinen maailmansota ja jatkosota. Jotta rauhansopimus Neuvostoliiton kanssa olisi voitu kirjoittaa, Ryti otti syyn Saksan kanssa liittoutumisesta omille niskoilleen ja erosi presidentin virasta Mannerheimin eduksi. Sodan jälkeen Ryti tuomittiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä kuritushuoneeseen kymmeneksi vuodeksi, mutta presidentti Paasikivi armahti hänet vuonna 1949.
Ylen Suuret suomalaiset -ohjelmassa (2004) suomalaiset saivat äänestää suurinta suomalaista. Risto Ryti sijoittui äänestyksessä toiseksi Mannerheimin jälkeen. Esiraati ei ollut valinnut Rytiä ehdokkaaksi, vaan hän nousi ”mustana hevosena” suosioon.
Viittausvirhe: <ref>
-elementit löytyivät ryhmälle nimeltä ”H”, mutta vastaavaa <references group="H"/>
-elementtiä ei löytynyt