Risto Ryti

Risto Ryti
Suomen tasavallan 5. presidentti
19.12.1940–1.8.1944
Pääministeri Jukka Rangell
Edwin Linkomies
Edeltäjä Kyösti Kallio
Seuraaja Gustaf Mannerheim
Suomen pääministeri
Rytin I hallitus
1.12.1939–27.3.1940
Rytin II hallitus
27.3.1940–19.12.1940
Edeltäjä A.K. Cajander
Seuraaja Jukka Rangell
Suomen valtiovarainministeri
Vennolan II hallitus
9.4.1921–2.6.1922
Kallion I hallitus
14.11.1922–18.1.1924
Edeltäjä Jonathan Wartiovaara
Seuraaja Ernst Gråsten
Hugo Relander
Kansanedustaja
1.4.1919–30.4.1924
2.9.1927–31.7.1929
Ryhmä/puolue Kansallinen Edistyspuolue
Henkilötiedot
Syntynyt3. helmikuuta 1889
Huittinen, Suomen suuriruhtinaskunta
Kuollut25. lokakuuta 1956 (67 vuotta)
Helsinki, Suomi
Ammatti asianajaja, juristi
Puoliso Gerda Ryti (o.s. Serlachius) ( 1916)
Tiedot
Puolue Kansallinen Edistyspuolue
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Risto Heikki Ryti[H 1] (3. helmikuuta 1889 Huittinen25. lokakuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen Kansallisen Edistyspuolueen poliitikko, talvisodan pääministeri ja viides Suomen tasavallan presidentti. Hän oli myös kansanedustaja, Suomen Pankin pääjohtaja 1924–1943 (virkavapaalla vuodesta 1939) ja 1944–1945 sekä kahdesti valtiovarainministeri. Ryti oli koulutukseltaan juristi ja toimi myös asianajajana. Ryti on ainoa Suomen presidentti, joka ei ole ollut päivääkään puolustusvoimien ylipäällikkö. Hänen edeltäjänsä Kyösti Kallio luovutti ylipäällikkyyden puolustusvoimain komentajalle, sotamarsalkka Gustaf Mannerheimille talvisodan alkaessa 1939, ja se palautui luovuttajainstituutiolle Mannerheimin tultua Rytin seuraajaksi 1944.

Rytin presidenttikaudelle ajoittuivat toinen maailmansota ja jatkosota. Jotta rauhansopimus Neuvostoliiton kanssa olisi voitu kirjoittaa, Ryti otti syyn Saksan kanssa liittoutumisesta omille niskoilleen ja erosi presidentin virasta Mannerheimin eduksi. Sodan jälkeen Ryti tuomittiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä kuritushuoneeseen kymmeneksi vuodeksi, mutta presidentti Paasikivi armahti hänet vuonna 1949.

Ylen Suuret suomalaiset -ohjelmassa (2004) suomalaiset saivat äänestää suurinta suomalaista. Risto Ryti sijoittui äänestyksessä toiseksi Mannerheimin jälkeen. Esiraati ei ollut valinnut Rytiä ehdokkaaksi, vaan hän nousi ”mustana hevosena” suosioon.
Viittausvirhe: <ref>-elementit löytyivät ryhmälle nimeltä ”H”, mutta vastaavaa <references group="H"/>-elementtiä ei löytynyt


Developed by StudentB