Romaani

Tämä artikkeli käsittelee kaunokirjallisen teoksen tyyppiä. Sanan muista merkityksistä katso täsmennyssivu.
Aarresaari-romaanin vuoden 1911 painoksen kansikuva.

Romaani on laaja proosamuotoinen, sepitteellinen kirjallinen teos. Romaani on 1800-luvulta lähtien ollut kaunokirjallisuuden hallitseva lajityyppi.

Romaani on kirjallisuudenlajeista moniaineksisin ja joustavin – laajuutensa ansiosta siihen on mahdollista sijoittaa monenlaisia tekstiaineksia, henkilöhahmoja, dialogia, kuvausta sekä monimutkaisia juonirakenteita. Länsimaisen kirjallisuuden traditiossa sana romaani (roman) juontaa 1100-luvun Ranskasta, jossa sitä käytettiin alkuaan mistä tahansa kansankielellä eli lingua romanalla kirjoitetusta proosatekstistä.[1]

Romaani eroaa novellista pituutensa ja monimutkaisemman rakenteensa puolesta, mutta joskus romaanin ja novellin ero voi olla vaikeasti määriteltävissä. Joitakin satasivuisia tekstejä lasketaan vielä novelleiksi ja toisaalta on olemassa pienoisromaaneja, joista esimerkiksi Samuel Beckettin Huonosti nähty huonosti sanottu on vain 50-sivuinen.

Vaikka ehdottomia määritelmiä ei ole, luetaan seuraavat ominaisuudet usein romaanin tunnusmerkeiksi:

  • pidempi kuin novelli
  • jaettu lukuihin
  • henkilöiden sisäinen monologi eli ajatukset
  • yksi tai useampia päähenkilöitä
  • kuuluu yhteen tai useampaan lajityyppiin
  • kertoo kuvitteellisen tarinan

Romaani sijoittuu usein tunnistettavaan paikkaan ja aikaan. Yleensä tietyt henkilöhahmot ovat kertomuksessa keskeisempiä eli teoksella on yksi tai useampia päähenkilöitä, ja romaani kuvaa juonen kautta tiettyä muutosta ja kehitystä näissä henkilöhahmoissa.

  1. Kirjallisuudentutkimus: romaani Julkaisu = Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 27.3.2018.

Developed by StudentB