Italia (lat. < m.kreik. Ἰταλία) viittasi antiikin aikana alun perin nykyisen Apenniinien niemimaan eteläkärkeen ja myöhemmin koko niemimaahan. Nimitys oli pitkään vain maantieteellinen, eikä viitannut mihinkään poliittiseen tai hallinnolliseen kokonaisuuteen, sillä aluetta asuttivat pitkään useat eri kansat.[1][2] Rooman valtakunnan laajetessa Italiasta tuli vaiheittain kokonaan osa sitä, ja valtakunnan keskeisintä aluetta. Nykyisin alueella sijaitsevat Italian tasavalta, San Marino ja Vatikaanivaltio.