Rooman diktaattori

Rooman valtakunta
Osa historian artikkelisarjaa Rooman valtakunnan hallinto
Ajanjaksot
Rooman kuningaskunta 753 eaa. – 510 eaa. Rooman tasavalta 510 eaa. – 27 eaa. Rooman keisarikunta 27 eaa. – 476 jaa.
Länsi-Rooma 330–476	Itä-Rooma 330–1453 Trebizond 1204–1461 Theodoro 1204–1475
Virkamiehet
Konsuli Preettori Prokonsuli Propreettori	Ediili Kvestori Tribuuni Kensori
Poikkeusvirat
Diktaattori Magister equitum Sotatribuuni-konsuli	Kuningas Triumviraatti Decemviri
Tribunicia potestas
Arvonimet
Keisari
Legaatti Dux Officium Prefekti Vicarius Vigintisexviri	Liktori Magister militum Imperaattori Princeps senatus Pontifex maximus Tetrarkki
Instituutiot ja lait
Rooman senaatti Cursus honorum Rooman kansankokoukset	Rooman laki Rooman kansalaisuus Imperium

Diktaattori (lat. dictator) oli Rooman tasavallan aikoina poikkeusvirka. Se uskottiin luotettavalle roomalaiselle, joka otti hetkellisen vastuun valtakunnasta, etenkin sotatilanteessa, kun koko valtion olemassaolo oli uhattuna. Yleinen pituus diktaattorin toimikaudelle oli kuusi kuukautta, jonka jälkeen senaatti saattoi jatkaa toimikautta toiset kuusi kuukautta. Diktaattorijärjestelmään turvauduttiin esimerkiksi puunilaissodissa. Tuolloin diktaattori ei merkinnyt hirmuhallitsijaa, vaan sananmukaisesti sanelijaa, vaikka esimerkiksi Caesar kenties täyttäisi monet nykyisen määritelmän kriteerit.