Rooman senaatti

Rooman valtakunta
Osa historian artikkelisarjaa Rooman valtakunnan hallinto
Ajanjaksot
Rooman kuningaskunta 753 eaa. – 510 eaa. Rooman tasavalta 510 eaa. – 27 eaa. Rooman keisarikunta 27 eaa. – 476 jaa.
Länsi-Rooma 330–476	Itä-Rooma 330–1453 Trebizond 1204–1461 Theodoro 1204–1475
Virkamiehet
Konsuli Preettori Prokonsuli Propreettori	Ediili Kvestori Tribuuni Kensori
Poikkeusvirat
Diktaattori Magister equitum Sotatribuuni-konsuli	Kuningas Triumviraatti Decemviri
Tribunicia potestas
Arvonimet
Keisari
Legaatti Dux Officium Prefekti Vicarius Vigintisexviri	Liktori Magister militum Imperaattori Princeps senatus Pontifex maximus Tetrarkki
Instituutiot ja lait
Rooman senaatti Cursus honorum Rooman kansankokoukset	Rooman laki Rooman kansalaisuus Imperium

Rooman senaatti oli Rooman tasavallan neuvoa antava neuvosto. Senaatilla ei ollut valtaa säätää lakeja. Lakeja säätivät kansankokoukset comitia tributa ja concilium plebis. Korkeimmat virkamiehet taas valittiin comitia centuriatassa.

Aluksi senaattiin pääsivät vain patriisisukujen vanhimmat jäsenet. Myöhemmin myös plebeijit pääsivät senaatin jäseniksi. Yleensä konsulit pääsivät senaatin jäseniksi virkakautensa päätyttyä. Sullan uudistuksien jälkeen senaattiin pääsivät yleensä kaikki korkeimmat virkamiehet, kvestorit, ediilit, preettorit ja konsulit.

Senaatissa oli keski- ja myöhäistasavallan aikana 300 jäsentä. Sulla nosti jäsenmäärän 600:aan ja Julius Caesar 900:aan. Augustus laski sen takaisin 600:aan.

Senaatti jatkoi toimintaansa keisarikunnan aikana, ja se oli vielä koossa Länsi-Rooman kukistuttua. Senaatti ei lakkauttanut toimintaansa Roomassa Länsi-Rooman kaatumiseen. Rooman senaatti oli vielä toiminnassa 500-luvulla ostrogoottien hallitessa Italiaa. Konstantinus Suuri perusti Konstantinopoliin uuden senaatin, joka jatkoi toimintaansa 1200-luvulle saakka.