Ryland Peter ”Ry” Cooder (s. 15. maaliskuuta 1947 Los Angeles) on Grammy-palkittu yhdysvaltalainen kitaristi, laulaja, tuottaja, sessiomuusikko ja säveltäjä. Hän on yksi aikansa suurimmista kitaristeista sekä slide-kitaran taitajista ja tuli vuonna 2003 sijoitetuksi kahdeksanneksi Rolling Stone -lehden 100 Greatest Guitarists of All Time -listauksessa.
Cooder on tehnyt yhteistyötä muun muassa Rolling Stonesin, Captain Beefheartin, Taj Mahalin ja Van Morrisonin kanssa. Hän on nyttemmin tullut tunnetuksi työstään kansanmusiikin alalla ja tehnyt siten kansainvälistä mainetta saavuttanutta yhteistyötä muun muassa kuubalaisen Buena Vista Social Clubin kanssa. Hän aloitti menestyksekkään soolouran 1970-luvulla, mikä jatkui aina vuoteen 1987 saakka, jolloin ilmestyi levy Get Rhythm. Seuraavana vuonna Cooder yhtyeineen esiintyi Seinäjoen Provinssirockissa.
2000-luvun puolella Cooder on julkaissut Kalifornia-aiheisen levytrilogian, jonka aloitti 1950-luvulla hävitetystä meksikolaiskylästä L.A:ssa kertova albumi Chávez Ravine (2005), joka oli myös Grammy-ehdokkaana. Trilogian toinen osa on levy nimeltä My name is Buddy (2007) ja kolmas I, Flathead (2008). Ensimmäisen Grammyn Cooder sai piirrettyyn lastenelokuvaan Pecos Bill (1988) tehdystä soundtrackista, jossa kertojana toimi näyttelijä Robin Williams. Hänet nähtiin vuoden 1999 dokumenttielokuvassa Buena Vista Social Club.
Cooder tunnetaan myös elokuvamusiikin säveltäjänä. Hänen tunnetuimpiin töihinsä tällä alalla lukeutuu Paris, Texas (1984). Cooderilla oli lyhyehkö hiljainen kausi Get Rhythm (1987) -levyn jälkeen. Levyn joka jäi tähän mennessä viimeiseksi pääosin cover-kappaleita sisältäneeksi studiolevyksi.
Cooderin yhteistyökumppanina live-esiintymisissä on ollut muun muassa Little Village (1990-luvun alussa) yhtyeen jäsen englantilainen Nick Lowe. Cooderin poika Joachim on soittanut rumpuja ja perkussioita jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien isänsä kanssa korvaten paljolti Cooderin tätä ennen käyttämän rumpalivirtuoosin Jim Keltnerin.