Sairaiden voitelu

*Äärimmäinen voitelu*, Roger van der Weyden vuodelta 1445.

Sairaiden voitelu (myös sairaanvoitelu) on katolisen, ortodoksisen ja eräiden protestanttisten kirkkojen sakramentti. Katolisen kirkon käyttämästä nimestä viimeinen voitelu, jota oli käytetty keskiajalta asti, luovuttiin Vatikaanin toisessa kirkolliskokouksessa.

Sairaiden voitelun latinankielinen nimi Unctio in Extremis, "äärimmäinen voitelu". Ortodoksisessa perinteessä käytetään termiä euchelaion (kreikaksi το Ἂγιον ευχέλαιον "pyhä armo öljy") tai elaion hagion (ἒλαιον ἂγιον "pyhä öljy").

Sakramentin tarkoitus on antaa synnit anteeksi ja tuoda henkistä tukea sairaalle. Sairas voidellaan oliiviöljyllä tai sen puuttuessa muilla kasviöljyillä.

Sairaanvoitelu perustuu Jaakobin kirjeen luvussa 5. (jakeet 14-15) annettuun kehotukseen:

Jos joku teistä on sairaana, kutsukoon hän luokseen seurakunnan vanhimmat. Nämä voidelkoot hänet öljyllä Herran nimessä ja rukoilkoot hänen puolestaan, ja rukous, joka uskossa lausutaan, parantaa sairaan. Herra nostaa hänet jalkeille, ja jos hän on tehnyt syntiä, hän saa sen anteeksi.