Saksa

Tämä artikkeli käsittelee valtiota. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Saksan liittotasavalta
Bundesrepublik Deutschland
Saksan lippu Saksan vaakuna

Valtiomuoto parlamentaarinen liittotasavalta
Liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier
Liittokansleri Olaf Scholz
Pääkaupunki Berliini (3 520 000 as.)[1]
52°30′N, 13°23′E
Muita kaupunkeja Hampuri (1 910 000 as.)[2],
München (1 510 000 as.)[3],
Köln (1 087 000 as.)[4],
Frankfurt (776 000 as.)[5],
Stuttgart (633 000 as.)[6],
Düsseldorf (631 000 as.)[4],
Leipzig (620 000 as.)[7]
Dortmund (595 000 as.)[4],
Essen (587 000 as.)[4],
lisää kaupunkeja
Pinta-ala
– yhteensä 357 596 km² [8] (sijalla 61)
– josta sisävesiä 2,4 %
Väkiluku (2023) 84 669 000 [9] (sijalla 16)
– väestötiheys 236,8 as. / km²
– väestönkasvu 0,37 % [9] (2023)
Viralliset kielet saksa
Valuutta Euro (€) (EUR)
BKT (2024)
– yhteensä 4 591,1 mrd. USD [10]  (sijalla 4)
– per asukas 54 290 USD [10]
HDI (2019) 0,947[11] (sijalla 6)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 0,9 % [12]
– teollisuus 27,8 % [12]
– palvelut 71,3 % [12]
Aikavyöhyke UTC+1
– kesäaika UTC+2
Itsenäisyys
Saksan jälleenyhdistyminen

3. lokakuuta 1990
Lyhenne DE, DEU
– ajoneuvot: D
– lentokoneet: D
Kansainvälinen
suuntanumero
+49
Tunnuslause Einigkeit und Recht und Freiheit (suom. Yhtenäisyys, oikeus ja vapaus)
Kansallislaulu Deutschlandlied

Edeltäjä(t)  Itä-Saksa (1949–1990)
 Länsi-Saksa (1949–1990)

Saksan liittotasavalta (saks. Bundesrepublik Deutschland) eli Saksa (saks. Deutschland) on liittovaltio Keski-Euroopassa. Se koostuu kuudestatoista osavaltiosta (Bundesland).

Saksan väkiluku on runsaat 84 miljoonaa asukasta[9] ja pinta-ala noin 358 000 neliökilometriä. Maan pääkaupunki ja hallinnolliselta alueeltaan asukasluvultaan suurin kaupunki on noin 3,87 miljoonan asukkaan Berliini.[13] Maan virallinen kieli on saksan kieli.

Saksa on yksi Euroopan unionin perustajavaltioista ja sijaitsee sen maantieteellisessä keskustassa. Saksan yhdeksän naapurimaata pohjoisesta myötäpäivään ovat Tanska, Puola, Tšekki, Itävalta, Sveitsi, Ranska, Luxemburg, Belgia ja Alankomaat. Luoteessa on Pohjanmeri ja koillisessa Itämeri.

Saksan valtiollinen alku oli 900-luvulla muotoutunut Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, jonka Napoleon hajotti vuonna 1806. Useiden vapaakaupunkien ja pienten ruhtinaskuntien mosaiikista muodostettiin 1871 Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta, jonka ytimen muodosti vanha Preussin kuningaskunta. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksasta tuli tasavalta. Vuonna 1933 valtaan nousi Adolf Hitlerin johtama kansallissosialistinen diktatuuri, jonka hyökkäys Puolaan vuonna 1939 käynnisti toisen maailmansodan. Muutamassa vuodessa Saksassa ja sen vaikutuspiirissä olleilla alueilla ehdittiin surmata kuusi miljoonaa juutalaista ja miljoonittain muita vähemmistöjä holokaustiksi nimetyssä kansanmurhassa. Tappion jälkeen maa jaettiin liittoutuneiden kesken miehitysvyöhykkeisiin ja sen itäosat liitettiin Puolaan ja Neuvostoliittoon. Vuonna 1949 kolmesta läntisestä miehitysvyöhykkeestä muodostettiin Saksan liittotasavalta eli Länsi-Saksa, kun taas itäinen miehitysvyöhyke muodosti oman valtionsa, jota kutsuttiin Saksan demokraattiseksi tasavallaksi. Saksan jälleenyhdistyminen toteutui vuonna 1990, kun Saksan demokraattisen tasavallan entiselle alueelle muodostetut osavaltiot (eli liittomaat, Bundesländer) sekä yhdistetty Berliinin kaupunkiosavaltio liittyivät Saksan liittotasavaltaan.

Saksa kuuluu maailman johtaviin teollisuusmaihin. Sen ostovoimakorjattu bruttokansantuote vuonna 2024 on Kansainvälisen valuuttarahaston arvion mukaan noin 5,69 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria.[10] Saksassa on vuosisatojen varrella vaikuttanut huomattava määrä luonnontieteilijöitä, filosofeja, keksijöitä ja taiteilijoita.

  1. Bevölkerungszahlen 2014 und 2015 nach Bundesländern (pdf) 31.12.2015. Wiesbaden: Statistisches Bundesamt. Viitattu 27.8.2016. (saksaksi)
  2. Väkiluku 31.12.2023 (html) Statistisches Amt für Hamburg und Schleswig-Holstein. Viitattu 29.7.2024. (saksaksi)
  3. Väkiluku 31.12.2023 Bayerisches Landesamt für Statistik. Viitattu 29.7.2024. (saksaksi)
  4. a b c d Väkiluku 31.12.2023 Landesbetrieb IT.NRW : Statistik und IT-Dienstleistungen : Information und Technik Nordrhein-Westfalen. Viitattu 29.7.2024. (saksaksi)
  5. Väkiluku 31.12.2023 Hessisches Statistisches Landesamt. Viitattu 29.7.2024. (saksaksi)
  6. Väkiluku 31.12.2022 Statistisches Landesamt Baden-Württemberg. Viitattu 7.8.2023. (saksaksi)
  7. Väkiluku 31.12.2023 Stadt Leipzig. Viitattu 29.7.2024. (saksaksi)
  8. Länder und Regionen (html) Statistisches Bundesamt. Viitattu 29.7.2024. (saksaksi)
  9. a b c Bevölkerung nach Nationalität und Geschlecht 2023 (html) © Statistisches Bundesamt (Destatis). Viitattu 20.7.2024. (saksaksi)
  10. a b c Download World Economic Outlook database: April 2024 (.html) International Monetary Fund. Viitattu 19.4.2024. (englanniksi)
  11. Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  12. a b c Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä CIA ei löytynyt
  13. Statistik: Einwohnerzahl in Berlin wächst weiter berlin.de. Viitattu 20.7.2024. (saksa)

Developed by StudentB