Saksan demokraattinen tasavalta

Saksan demokraattinen tasavalta Deutsche Demokratische Republik
1949–1990
lippu vaakuna
Saksan demokraattinen tasavalta vuosina 1956–1990.
Valtiomuoto	kansantasavalta
Valtioneuvoston puheenjohtaja	Saksan sosialistisen yhtenäisyyspuolueen pääsihteeri1 Wilhelm Pieck (1949–1960) Walter Ulbricht (1960–1973) Willi Stoph (1973–1976) Erich Honecker (1976–1989) Egon Krenz (1989) Manfred Gerlach (1989–1990) Sabine Bergmann-Pohl (1990)
Ministerineuvoston puheenjohtaja	Otto Grotewohl (1949–1964) Willi Stoph (1964–1973) Horst Sindermann (1973–1976) Willi Stoph (1976–1989) Hans Modrow (1989–1990) Lothar de Maizière (1990)
Pääkaupunki	Itä-Berliini
Pinta-ala
– yhteensä	108 333 km²
Väkiluku (1990)	16 111 000
– väestötiheys	148,7 / km²
Historia
– perustuslaki julistettiin	7. lokakuuta 1949
– kansannousu	16. kesäkuuta 1953
– liittyi Varsovan liittoon	14. toukokuuta 1955
– Berliinin kriisi alkoi	4. kesäkuuta 1961
– hyväksyttiin Yhdistyneisiin kansakuntiin	18. syyskuuta 1973
– Berliinin muurin murtuminen	9. marraskuuta 1989
– Saksan yhdistymissopimus	12. syyskuuta 1990
– Saksojen jälleenyhdistyminen	3. lokakuuta 1990
Viralliset kielet	saksa
Valuutta	Saksan demokraattisen tasavallan markka
Aikavyöhyke	GMT+1
Lyhenne	dd (ei koskaan käytetty Internet-liikenteessä)
– ajoneuvot:	D (1949–1973) DDR (1973–1990)
Kansainvälinen suuntanumero	+37
Tunnuslause	Proletarier aller Länder, vereinigt Euch!
Kansallislaulu	”Auferstanden aus Ruinen”
Edeltäjä	Saksan miehitysvyöhykkeet
Seuraaja	Saksa
1 Virallinen valtionpäämies oli vuosina 1948–1960 presidentti ja vuosina 1960–1990 valtioneuvoston puheenjohtaja.
Infobox OK

Saksan demokraattinen tasavalta (SDT; saks. Deutsche Demokratische Republik, DDR^[1]), epäviralliselta nimeltään Itä-Saksa (saks. Ostdeutschland), oli marxismi-leninismiä virallisena ideologianaan tunnustanut valtio, joka oli olemassa vuodesta 1949 vuoteen 1990. DDR:n perustivat saksalaiset kommunistit, joista moni oli ollut 1930-luvulta asti maanpaossa Neuvostoliitossa.

Alueellisesti DDR käsitti vain Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeen, koska tämä erillinen kommunistien hallitsema saksalainen valtio perustettiin Neuvostoliiton myötävaikutuksella kommunistien epäonnistuttua aikaisemmissa (1945–1949) pyrkimyksissään tulla valtaan koko Saksassa ja länsimaiden hylättyä Neuvostoliiton tarjouksen yhdistyneestä liittoutumattomasta Saksasta. DDR sai muodollisen suvereniteetin vuonna 1954,^[2] mutta Potsdamissa solmitun sopimuksen nojalla neuvostojoukot jäivät maahan. Seuraavana vuonna DDR liittyi myös Varsovan liittoon.^[2]

Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue (Sozialistische Einheitspartei Deutschlands, SED) oli Saksan demokraattisen tasavallan hallitseva kommunistipuolue valtion perustamisesta 1949 aina vuoden 1990 vaaleihin asti. Berliinin muuri murtui 9. marraskuuta 1989 Günter Schabowskin ilmoitettua televisiossa, että rajan voi vapaasti ylittää. Sen jälkeen mureni nopeasti myös koko DDR:n yhteiskuntajärjestelmä. Vuonna 1989 SED luopui marxismi-leninismistä. Neuvotteluja käytiin Saksojen ja vanhojen toisen maailmansodan voittajavaltioiden kesken. Sopimus maiden yhdistymisestä tuli voimaan 3. lokakuuta 1990, jolloin DDR:n alue tuli osaksi Saksan liittotasavaltaa ja samalla myös Euroopan unionia sekä Natoa.

1. ↑ Lyhenneluettelo: B–D, Kotus.
2. ↑ ^{a b} Otavan iso Fokus, 6. osa (Ra-Su), s. 3671, art. Saksa. Helsinki: Otava, 1973. ISBN 951-1-01236-3.