Saksan evankelinen kirkko

Saksan evankelinen kirkko; Evangelische Kirche in Deutschland
Suuntautuminen	protestantismi
Teologia	luterilaisuus; reformoitu kirkko; yhdistynyt kirkko
Johtaja	Heinrich Bedford-Strohm
Yhteistyötahoja	Kirkkojen maailmanneuvosto; Luterilainen maailmanliitto
Toiminta-alue	Saksa
Perustettu	1948
Jäseniä	19 725 000 (23,7 %) (2021)
Aiheesta muualla
	www.ekd.de
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Saksan evankelinen kirkko (saks. Evangelische Kirche in Deutschland, EKD) on 20 itsenäisen saksalaisen maakirkon yhteenliittymä, johon kuuluu luterilaisia, reformoituja ja yhdistyneitä kirkkoja (saks. unierte Kirche). Kirkoilla on keskenään rajoittamaton sakramentaalinen yhteys tunnustuksellisista eroista huolimatta. Kirkon hallinto on sijoittunut Hannoveriin.

Jäsenkirkot kuuluvat lisäksi tunnustuskunnastaan riippuen myös Saksan yhdistyneeseen evankelisluterilaiseen kirkkoon tai evankelisten kirkkojen unioniin.

Kirkon toimielimet ovat synodi, neuvosto ja kirkolliskokous, jotka vastaavat kirkon tehtävien suorittamisesta.

EKD:hen kuuluvien kirkkojen jäsenmäärä on 19 725 000 eli 23,7 % Saksan väestöstä (31. joulukuuta 2021).^[1]

Evankelisten kirkkojen yhteistyö ja lähentyminen Saksassa alkoi jo 1800-luvulla keskustelujen tasolla. 1900-luvulla yhteistyö tiivistyi ja johti kirkkojen liiton muodostamiseen (saks. Deutscher Evangelischer Kirchenbund), joka kokosi silloiset 28 protestanttista maakirkkoa yhteen. kansallissosialistien vaikutuksesta syntyi 1933 Saksan evankelinen kirkko (saks. Deutsche Evangelische Kirche), jossa kansallissosialistit pitivät valtaa ja josta piti tulla johtava uskonnollinen instituutio, Reichskirche. Vain kolme maakirkkoa onnistui pysyttelemään rakennelman ulkopuolella: Württemberg, Baijeri ja Hannover. Valtakunnanpiispaksi (saks. Reichsbischof) nimitettiin Ludwig Müller, joka oli kansallissosialisti. 1934 muodostettiin Tunnustuskirkko, joka oli natsihallintoa vastaan kamppaileva protestanttinen kirkkokunta. Sen johdossa toimivat Martin Niemöller ja Dietrich Bonhoeffer.

Toisen maailmansodan päätyttyä käynnistettiin yritys koota evankeliset maakirkot saman katon alle. Näin syntyi vuonna 1945 Treysassa (nyk. Schwalmstadt) Hessenissä kirkkopäivillä EKD, jonka kirkkojärjestys hyväksyttiin 13. heinäkuuta 1948 Eisenachissa.

Uusi kirkkokunta pyrki yhdistämään koko Saksan kirkot, mutta Saksan jako aiheutti uudelle kirkkokunnalle suuria ongelmia. Käytännössä kirkon yhtenäinen johtaminen ja toiminta kävi mahdottomaksi. Vuonna 1969 syntyi DDR:n evankelisten kirkkojen liitto, joka Saksan yhdistymisen jälkeen liittyi jälleen EKD:n yhteyteen.

↑ 31.12.2021 Evangelische Kirche in Deutschland

[1] 31.12.2021 Evangelische Kirche in Deutschland

[1]