Saksan miehitysvalta Ranskassa

Saksan miehitysvalta Ranskassa
Militärverwaltung in Frankreich
Occupation de la France par l’Allemagne
1940–1944

Valtiomuoto Saksan miehittämä alue
Führer Adolf Hitler
Sotilaskomentaja Otto von Stülpnagel (1940–1942)
Carl-Heinrich von Stülpnagel (1942–1944)
Karl Kitzinger (1944)
Pääkaupunki Pariisi
Väkiluku (1941) 25 071 255lähde?
Historia
– Compiègnen aselepo 22. kesäkuuta 1940
– Operaatio Anton 11. marraskuuta 1942
– Pariisin vapautus 25. elokuuta 1944
Kielet ranska
Valuutta Ranskan frangi
Edeltäjä Ranskan kolmannen tasavallan lippu Ranskan kolmas tasavalta
Seuraaja  Ranskan väliaikainen hallinto

Saksan miehitysvalta Ranskassa (saks. Militärverwaltung in Frankreich, ransk. Occupation de la France par l’Allemagne) oli toisen maailmansodan aikainen natsi-Saksan miehitysvalta, jonka alaisina aluksi, kesäkuusta 1940 marraskuuhun 1942, olivat Pohjois- ja Länsi-Ranska. Näistä alueista käytettiin ranskaksi nimitystä zone occupée (”miehitetty vyöhyke”) erotukseksi Etelä-Ranskan ”vapaasta vyöhykkeestä” (ransk. zone libre), jota hallitsi Vichyn hallitus. Marraskuussa 1942 Saksa miehitti myös Etelä-Ranskan, minkä jälkeen aikaisemmasta miehitetystä vyöhykkeestä alettiin käyttää nimitystä pohjoinen vyöhyke (ransk. zone nord) ja entisestä vapaasta vyöhykkeestä nimitystä eteläinen vyöhyke (ransk. zone sud).[1]

Saksa sai Pohjois-Ranskan hallintaansa 22. kesäkuuta 1940 Compiègnen aseleposopimuksella sen jälkeen, kun Saksan Wehrmacht oli salamasodassa nopeasti voittanut Ranskan. Aselepoa allekirjoitettaessa sekä ranskalaiset että saksalaiset pitivät miehitystä väliaikaisena. Sen oli määrä kestää vain siihen saakka, kunnes Yhdistynyt kuningaskunta olisi voitettu, minkä uskottiin tapahtuvan pian. Niinpä Ranska suostui siihenkin, että sen sotavangeiksi joutuneet sotilaat pysyisivät vankeina vihollisuuksien päättymiseen saakka.

Ranskan tappio johti myös siihen, että Ranskan kolmas tasavalta lakkautettiin ja tilalle perustettiin Ranskan valtio, joka nimellisesti käsitti koko Ranskan, mutta käytännössä sen hallinnassa oli vain Etelä-Ranskan vapaa vyöhyke. Koska Pariisi sijaitsi miehitetyllä vyöhykkeellä, hallitus siirtyi Vichyyn, Auvergneen, minkä vuoksi sen hallitsemaa aluetta sanottiin yleisesti Vichyn Ranskaksi.

Vaikka Vichyn hallitus oli nimellisesti koko Ranskan hallitus, miehitetyllä vyöhykkeellä sillä ei ollut käytännössä mitään valtaa, vaan siellä hallitsivat saksalaiset. Heidän valtansa laajeni vapaalle vyöhykkeellekin sen jälkeen kun Saksa ja Italia 11. marraskuuta 1942 miehittivät myös Etelä-Ranskan vasta­vetona liittoutuneiden maihinnousulle Ranskan Pohjois-Afrikkaan.[2] Vichyn hallitus jatkoi toimintaansa vielä tämänkin jälkeen, mutta sillä ei enää ollut juuri mitään valtaa.

Saksan miehitysvalta Ranskassa päättyi Ranskan vapauttamiseen, joka tapahtui vuonna 1944 vähitellen Normandian ja Provencen maihinnousujen jälkeen. Lopullisesti miehitysvalta lakkasi vasta joulukuussa 1944, vaikka suurimman osan Ranskan alueista liittoutuneet olivat vapauttaneet jo kesän 1944 aikana.

  1. La ligne de démarcation Chemins de Mémoire. (ranskaksi)
  2. Risto Kari, Risto Marjomaa: ”Ranska”, Historian ABC: Kaikkien aikojen valtiot, 4. osa (nabatealaiset–Romania), s. 351–352. Tammi, 2001. ISBN 951-31-1096-6.

Developed by StudentB