Salo | |
---|---|
sijainti |
|
Salon kaupungintalo. |
|
Sijainti | |
Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
Seutukunta | Salon seutukunta |
Kuntanumero | 734 |
Hallinnollinen keskus | Salon keskustaajama |
Perustettu | |
– Salo | 1887 (kauppalaksi, vuodesta 1960 kaupunki, lakkautettu 2009) |
– Salo | 2009 (Salon seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki) |
Kuntaliitokset |
Uskela (1967) Halikko (2009) Kiikala (2009) Kisko (2009) Kuusjoki (2009) Muurla (2009) Perniö (2009) Pertteli (2009) Salo (2009) Suomusjärvi (2009) Särkisalo (2009) |
Pinta-ala ilman merialueita |
2 061,84 km² 32:nneksi suurin 2022 |
Kokonaispinta-ala |
2 168,29 km² 40:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 1 987,47 km² |
– sisävesi | 74,37 km² |
– meri | 106,45 km² |
Väkiluku |
50 890 20:nneksi suurin 31.10.2024 [2] |
– väestötiheys | 25,61 as./km² (31.10.2024) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 14,0 % |
– 15–64-v. | 58,2 % |
– yli 64-v. | 27,8 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 90,5 % |
– ruotsinkielisiä | 1,2 % |
– muut | 8,4 % |
Kunnallisvero |
8,10 % 242:nneksi suurin 2024 [5] |
Kaupunginjohtaja | Anna-Kristiina Korhonen |
Kaupunginvaltuusto | 51 paikkaa |
2021–2025[6] • SDP • PS • Kok. • Kesk. • Vihr. • Vas. • Liik. |
11 11 11 11 4 2 1 |
salo.fi |
Salo on kaupunki Lounais-Suomessa ja se kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Salon kaupungissa asuu noin 51 000 henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 59 000 henkilöä. Asukasluvultaan Salo on Suomen 20:nneksi suurin kaupunki.
Kaupunki sijaitsee lähellä meren rantaa, kapean Halikonlahden pohjukassa. Yhteys Saaristomerelle on Kemiön saaren itä- ja länsipuolitse. Salon naapurikunnat ovat Koski Tl, Lohja, Kemiönsaari, Marttila, Paimio, Raasepori, Sauvo ja Somero. Salosta on matkaa Turkuun 52 kilometriä ja Helsinkiin 114 kilometriä.
Salon keskustan halki virtaa Uskelanjoki. Kaupungin kohdalla virran nimi muuttuu Salonjoeksi. Halikon keskustan halki virtaa Halikonjoki. Molemmat joet laskevat Halikonlahteen Salon edustalla. Kolmas merkittävä vesistö Salon alueella vuoden 2009 jälkeen on Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö.lähde?
Salo tunnetaan elektroniikkatuotannostaan. Kaupungissa on tuotettu 1920-luvulta lähtien erilaista elektroniikkaa, aluksi radioita, mutta myöhemmin myös televisioita, stereoita, radiopuhelimia, tietokoneiden näyttöjä ja matkapuhelimia. Nokia on ollut kaupungin suurimpia työllistäjiä. Kun se lopetti Salon-tehtaansa vuonna 2012, kaupungista poistui 850 työpaikkaa.[7] Vuonna 2015 ilmoitettiin sen sijaan Microsoftin Salon tuotekehitysyksikön sulkemisesta, jonka jäljiltä kaupungista kadonnee noin 1 000 työpaikkaa.[8]
Salon kauppalan ja kaupungin keskiaikainen edeltäjä oli arviolta 1440-luvulla perustettu, Uskelan emäpitäjään kuulunut, Salon kylän ympärille muodostunut Salon kappeliseurakunta.[9][10] Kun aiempi Uskelan emäseurakunta Uskelan Isokylän emäkirkon tuhouduttua maanvyörymässä 1820-luvulla yhdistettiin Salon kappeliseurakuntaan, muutettiin Salon kappeliseurakunta samalla uudeksi Uskelan emäseurakunnaksi, jonka alueesta sittemmin muodostuivat Uskelan ja Muurlan kunnat ja Salon kauppala.[11]
Salo perustettiin kauppalaksi vuonna 1887 erottamalla se Uskelasta. Vuonna 1960 Salosta tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uudesta kaupungista. Vuonna 1967 siihen liitettiin entinen emäpitäjä Uskela. 31. joulukuuta 2008 silloinen Salon kaupunki lakkautettiin, ja se sulautui yhdeksän muun kunnan kanssa uudeksi kaupungiksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Silloinen Salon kaupunki, Halikon kunta, Kuusjoen kunta, Perttelin kunta, Muurlan kunta, Perniön kunta, Särkisalon kunta, Kiskon kunta, Kiikalan kunta ja Suomusjärven kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Salo-nimen ja kaupunki-nimityksen[12] ja vaakunakseen Halikon vaakunan. Saloon kuuluu myös Halikkoon vuonna 1967 liitetyn Angelniemen kunnan alue.[13]