Salo

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia Suomessa. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Salo

vaakuna

sijainti

Salon kaupungintalo.
Salon kaupungintalo.
Sijainti 60°23′10″N, 023°07′30″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Salon seutukunta
Kuntanumero 734
Hallinnollinen keskus Salon keskustaajama
Perustettu  
– Salo 1887 (kauppalaksi, vuodesta 1960 kaupunki, lakkautettu 2009)
– Salo 2009 (Salon seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
Kuntaliitokset Uskela (1967)
Halikko (2009)
Kiikala (2009)
Kisko (2009)
Kuusjoki (2009)
Muurla (2009)
Perniö (2009)
Pertteli (2009)
Salo (2009)
Suomusjärvi (2009)
Särkisalo (2009)
Pinta-ala ilman merialueita 2 061,84 km²
32:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 2 168,29 km²
40:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 987,47 km²
– sisävesi 74,37 km²
– meri 106,45 km²
Väkiluku 50 890
20:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
väestötiheys 25,61 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,0 %
– 15–64-v. 58,2 %
– yli 64-v. 27,8 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 90,5 %
ruotsinkielisiä 1,2 %
– muut 8,4 %
Kunnallisvero 8,10 %
242:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen
Kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
  2021–2025[6]
 • SDP
 • PS
 • Kok.
 • Kesk.
 • Vihr.
 • Vas.
 • Liik.

11
11
11
11
4
2
1
salo.fi
Salon kaupungin vaakuna vuosina 1949–2008

Salo on kaupunki Lounais-Suomessa ja se kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Salon kaupungissa asuu noin 51 000 henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 59 000 henkilöä. Asukasluvultaan Salo on Suomen 20:nneksi suurin kaupunki.

Kaupunki sijaitsee lähellä meren rantaa, kapean Halikonlahden pohjukassa. Yhteys Saaristomerelle on Kemiön saaren itä- ja länsipuolitse. Salon naapurikunnat ovat Koski Tl, Lohja, Kemiönsaari, Marttila, Paimio, Raasepori, Sauvo ja Somero. Salosta on matkaa Turkuun 52 kilometriä ja Helsinkiin 114 kilometriä.

Salon keskustan halki virtaa Uskelanjoki. Kaupungin kohdalla virran nimi muuttuu Salonjoeksi. Halikon keskustan halki virtaa Halikonjoki. Molemmat joet laskevat Halikonlahteen Salon edustalla. Kolmas merkittävä vesistö Salon alueella vuoden 2009 jälkeen on Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö.lähde?

Salo tunnetaan elektroniikkatuotannostaan. Kaupungissa on tuotettu 1920-luvulta lähtien erilaista elektroniikkaa, aluksi radioita, mutta myöhemmin myös televisioita, stereoita, radiopuhelimia, tietokoneiden näyttöjä ja matkapuhelimia. Nokia on ollut kaupungin suurimpia työllistäjiä. Kun se lopetti Salon-tehtaansa vuonna 2012, kaupungista poistui 850 työpaikkaa.[7] Vuonna 2015 ilmoitettiin sen sijaan Microsoftin Salon tuotekehitysyksikön sulkemisesta, jonka jäljiltä kaupungista kadonnee noin 1 000 työpaikkaa.[8]

Salon kauppalan ja kaupungin keskiaikainen edeltäjä oli arviolta 1440-luvulla perustettu, Uskelan emäpitäjään kuulunut, Salon kylän ympärille muodostunut Salon kappeliseurakunta.[9][10] Kun aiempi Uskelan emäseurakunta Uskelan Isokylän emäkirkon tuhouduttua maanvyörymässä 1820-luvulla yhdistettiin Salon kappeliseurakuntaan, muutettiin Salon kappeliseurakunta samalla uudeksi Uskelan emäseurakunnaksi, jonka alueesta sittemmin muodostuivat Uskelan ja Muurlan kunnat ja Salon kauppala.[11]

Salo perustettiin kauppalaksi vuonna 1887 erottamalla se Uskelasta. Vuonna 1960 Salosta tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uudesta kaupungista. Vuonna 1967 siihen liitettiin entinen emäpitäjä Uskela. 31. joulukuuta 2008 silloinen Salon kaupunki lakkautettiin, ja se sulautui yhdeksän muun kunnan kanssa uudeksi kaupungiksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Silloinen Salon kaupunki, Halikon kunta, Kuusjoen kunta, Perttelin kunta, Muurlan kunta, Perniön kunta, Särkisalon kunta, Kiskon kunta, Kiikalan kunta ja Suomusjärven kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Salo-nimen ja kaupunki-nimityksen[12] ja vaakunakseen Halikon vaakunan. Saloon kuuluu myös Halikkoon vuonna 1967 liitetyn Angelniemen kunnan alue.[13]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kuntavaalit 2021, Salo Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Nokian lehdistötiedote 14.6.2012 press.nokia.fi. 14.6.2012. Nokia Oyj. Viitattu 14.6.2012.
  8. Microsoft aloittaa jätti-irtisanomiset: 2 300 työpaikkaa uhattuna Suomessa (digitilaajille) HS.fi. 8.7.2015. Helsingin Sanomat. Arkistoitu Viitattu 8.7.2012.
  9. Pylkkänen, Ali: Elämä Uskelassa, s. 74–79. (Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868) Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0 Lähteeksi tiedolle on annettu Aulis Ojan tutkimuksia 1930–50-luvuilta.
  10. Laine, Esko M.: Salo-Uskelan seurakunta yhteisönä, s. 592–595. (Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868) Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0
  11. Vähäkangas, Ismo: Vapaudenajalta kunnallishallinnon perustamiseen, s. 338–340. (Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868) Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0
  12. Valtioneuvoston päätös Salon kaupungin, Halikon kunnan, Kuusjoen kunnan, Perttelin kunnan, Muurlan kunnan, Perniön kunnan, Särkisalon kunnan, Kiskon kunnan, Kiikalan kunnan ja Suomusjärven kunnan lakkauttamisesta ja uuden Salon kaupungin perustamisesta (1074/2007) Finlex. 22.11.2007. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 10.1.2012.
  13. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1989, s. 500. Helsinki: Otava, 1988.

Developed by StudentB