Samba on Rio de Janeirossa, Brasiliassa 1900-luvun alussa kehittynyttä tanssia ja musiikkia, jolla on portugalilaiset ja afrikkalaiset juuret. Portugalilaiset tutkimusmatkailijat löysivät eräällä retkellään kauniin paikan, jonka he nimesivät ”Tammikuun joeksi”, toisin sanoen Rio de Janeiroksi. Kolonialistit asettuivat paikoilleen ja orjia alettiin tuoda portugalilaisten alueilta Lounais-Afrikasta työskentelemään Bahian plantaaseille Etelä-Amerikan koillisosaan eli nykyiseen Brasiliaan. Orjat olivat tuoneet mukanaan batuque-rumpuja, ja sambatanssi alkoi kehittyä vastauksena rumpujen vahvalle rytmille – tanssia kutsuttiin sembaksi. Tanssin ja soiton avulla pystyi irrottautumaan arjen murheista. Edison Carneiron mukaan useimmat brasilialaiset populaaritanssit ovat kehittyneet juuri kyseisestä afrikkalaisesta rummuilla soitetusta batuquesta.
Samban musiikki lasketaan yleensä tavalla yks-ja-kaks-kol-ja-nel. Vuonna 1917 julkaistua ”Pelo Telefonea” pidetään ensimmäisenä sambajulkaisuna. 1960-luvulla sambasta kehittyi sambarock, tyylilaji, jossa on vaikutteita soulista, funkista ja sambasta. Sambasta ja jazzista on kehittynyt tyylilaji nimeltään bossa nova.
Sambatanssi on suosittu tanssi, joka voidaan jakaa soolotanssiin (riolainen karnevaalisamba) sekä parisambaan, jotka tyylillisesti eroavat toisistaan.[1]