Sarveiskalvo

Sarveiskalvo (lat. cornea) on silmämunan värikalvon päällä oleva uloin, muodoltaan kaareva kudos, joka on läpinäkyvä ja verisuoneton. Lisäksi sarveiskalvo on silmän voimakkaimmin valoa taittava osa. Sarveiskalvon päätehtävänä on läpäistä ja taittaa valoa sekä toimia silmän mekaanisena suojana. Silmän pintaa peittää kelmumainen sidekalvo.^[1] Sarveiskalvo on 0,5 millimetrin paksuinen ja (aikuisella) vaakatasossa halkaisijaltaan 12 milliä ja pystytasossa 11 milliä. Sarveiskalvoon vaikuttaa voimakas UVB-säteily.

Sarveiskalvo muodostuu viidestä eri kerroksesta. Sarveiskalvon pinnallisin kerros on uusiutuva epiteelikerros, jonka alla sijaitsee uusiutumaton Bowmanin kerros. Bowmanin kerroksen jälkeen on strooma eli tukikerros, joka muodostaa valtaosan sarveiskalvon paksuudesta. Strooman jälkeen on Descemetin kalvo ja alimmaisena on uusiutumaton endoteelisolukerros.^[2]

Sarveiskalvonsiirron avulla voidaan palauttaa näkö, jos sarveiskalvo on vaurioitunut sairauden tai vamman takia.

Sarveiskalvon tulehdusta kutsutaan keratiitiksi. Sen oireisiin kuuluvat voimakas punoitus, valonarkuus ja silmäkipu.^[1]

1. ↑ ^{a b} Silmätulehdus. Terveyskirjasto. Viitattu 17.7.2017.
2. ↑ Helsingin yliopistollinen sairaala (HUS): Mikä on sarveiskalvo?