Satunnaismuuttuja[1] eli stokastinen muuttuja[2] on todennäköisyyslaskennan peruskäsite, joka tarkoittaa satunnaisilmiön määräämää lukua. Jos tunnetaan satunnaismuuttujan taustalla olevan satunnaisilmiön perusjoukko, on satunnaismuuttuja funktio, joka liittää jokaiseen perusjoukon alkeistapaukseen reaaliluvun. Funktion tulee kuitenkin olla mitallinen funktio. Yleensä satunnaismuuttujan merkinnästä jätetään argumentti merkitsemättä eli kirjoitetaan .[1][3][4][5]
Satunnaismuuttuja voi olla tyypiltään diskreetti tai jatkuva. Esimerkiksi pilkkikilpailun tulos riippuu onnesta, ja "Ahdin" tarjoamat kalat voidaan ilmaista lukumääränä (diskreetti) tai painona (jatkuva). Satunnaismuuttujan laskemistavan valinta ratkaisee sen numeerisen esitystavan. Satunnaismuuttujat, jotka eivät ole pelkästään toista tyyppiä, kutsutaan sekatyyppisiksi.[3]
Sana satunnaismuuttuja lyhennetään joskus s.m.. Yleisin tapa merkitä satunnaismuuttujaa on käyttää suuria aakkosia (esimerkiksi ). Toisinaan näkee myös alleviivattuja pieniä kirjaimia (esimerkiksi ) tai lihavoituja pieniä kirjaimia (kuten x). Kun viitataan satunnaismuuttujan arvoon, merkitään se esimerkiksi .[2][6]
<ref>
-elementti; viitettä ala3
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä kivela6
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä hr
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä RandomVariable
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä hs
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä etalukio1
ei löytynyt