Selma Burke

Selma Burke ateljeessaan.

Selma Hortense Burke (31. joulukuuta 1900 Mooresville29. elokuuta 1995 New Hope) oli yhdysvaltalainen, taustaltaan afroamerikkalainen kuvanveistäjä. [1] [2]

Burke syntyi kymmenenlapsisen perheen seitsemänneksi lapseksi. Isä työskenterli metodistipappina ja hankki lisäansioita rautateiltä ja risteilyaluksilta. Burke muovaili savesta pieniä hahmoja jo pikkulapsena ja havaittuaan tyttärensä lahjat, isä kannusti häntä taideopintoihin. Burke opiskeli kuitenkin ensin sairaanhoitajaksi ja valmistui vuonna 1924. [1]

Burke muutti New Yorkiin 1920-luvulla ja sai töitä Otis-hissiyhtiön perijättäjären, Amelia Waringin, hoitajana. Waring auttoi Burkea tämän pyrkimyksissä päästä New Yorkin taidemaailmaan. Burke liikkui piireissä, joita kutsutaan Harlemin renessanssiksi. Heihin kuului kirjailijoita ja kuvataiteilijoita ja Burkella oli romanssi kirjailija Claude McKayn kanssa. Pariskunta ei avioutunut ja suhde oli lyhyt ja myrskyisä. Waringin kuoltua Burke omistautui pelkästään taiteelle. [1]

Kuvanveistoa Burke opiskeli Sarah Lawrence Collegessa ja ansaitsi opiskelurahat taidemallina. Hän matkusti kahdesti Eurooppaan ja opiskeli Henri Matissen ja Aristide Maillolin oppilaana Pariisissa. Nousevaa kansallissosialismismia pelästynyt Burke palasi New Yorkiin ja työskenteli nuorten taideopettajana. Vuonna 1940 hän avasi nimeään kantaneen kuvanveistokoulun New Yorkiin ja valmistui taiteen maisteriksi. Hän liittyi ensimmäisenä naisena merivoimiin vuonna 1942. [1] [3]

Ollessaan merivoimissa Burke sai tilauksen. Hänen piti tehdä muotokuva Franklin D. Rooseveltista. Burken valmistama pronssimuotokuva on esikuva nykyään kolikoissa olevalle muotokuvalle. Lisäksi hän veisti myös Duke Ellingtonin , Mary McLeod Bethunen ja Calvin Coolidgen muotokuvat.[4] [5]

Avioliiton Burke solmi vuonna 1949 arkkitehti Herbert Kobben kanssa. He muuttivat New Hopeen, Pennsylvaniaan. Mies kuoli vuonna 1955. Burke jäi asumaan New Hopeen loppuiäkseen. Hän työskenteli nimeään kantaneessa taidekeskuksessa vuoteen 1981 saakka. Viimeisen teoksensa Martin Luther Kingiä esittävän patsaan hän sai valmiiksi vuonna 1980. [1]

Presidentti Jimmy Carter antoi Burkelle tämän elämäntyöstä tunnustuspalkinnon vuonna 1979 ja hänelle myönnettiin Spelman Collegen ja Livingston kollegen kunniatohtorin arvonimet. [1]

  1. a b c d e f http://www.womenshistory.org/education-resources/biographies/selma-burke
  2. https://www.blackpast.org/african-american-history/burke-selma-hortense-1900-1995/
  3. http://www.blackpast.org/african-american-history/burke-selma-hortense-1900-1995/
  4. http://www.blackpast.org/african-american-history/burke-selma-hortense-1900-1995/
  5. http://archive.seattletimes.com/archive/?date=19950901&slug=2139370

Developed by StudentB