Back Sénégalrivier Afrikaans نهر السنغال Arabic نهر السنجال ARZ Ríu Senegal AST Сенегал (йылға) Bashkir Сенегал (рака) Byelorussian Сэнэгал (рака) BE-X-OLD Сенегал (река) Bulgarian सेनेगल नदी Bihari সেনেগাল নদী Bengali/Bangla

Senegal (joki)

Senegal
Jokiveneitä Saint-Louisissa.
Jokiveneitä Saint-Louisissa.
Alkulähde Bakoyen ja Bafingin yhtymä
Laskupaikka Atlantti Saint-Louisin luona
Maat Mali, Mauritania ja Senegal
Pituus 1 083 km
Virtaama 676 m³/s
Valuma-alue 289 000 km²
Senegal ja sen valuma-alue (vihreällä).
Senegal ja sen valuma-alue (vihreällä).

Senegal (ransk. Sénégal) on Atlantin valtamereen laskeva joki Länsi-Afrikassa. Sen pituus on 1 083 kilometriä ja valuma-alueen laajuus 289 000 neliökilometriä.[1] Se on Mauritanian ja Senegalin rajajoki.

Senegaljoki saa alkunsa Bafing- ja Bakoyejokien yhtyessä Bafoulabén lähellä Malin länsiosassa. Se muodostaa Mauritanian ja Senegalin välisen rajan ja laskee Atlantin valtamereen Saint-Louisin kaupungin luona. Molemmat alkujoet lähtevät Guineasta. Senegalin sivujokia ovat oikeanpuoliset Kolimbiné, Karakoro ja Gorgol sekä vasemmanpuolinen Falémé.[1] Osa virtauksesta ohjataan joen eteläpuolella sijaitsevaan Guiersjärveen[2].

Fouta Djallonin sateet aiheuttavat heinä-lokakuussa tulvan, joka kastelee Bakelista Daganaan ulottuvan jokilaakson 10–25 kilometriä leveän maatalousalueen. Daganan alapuolella on suisto, johon suolainen merivesi virtaa kuivana aikana. Keskimääräinen virtaus Bakelin mittausasemalla on 676 kuutiometriä sekunnissa eli 24 miljardia kuutiometriä vuodessa. Syyskuussa virtaus on 3 320, mutta toukokuussa vain 9 kuutiometriä sekunnissa. Virtaus vaihtelee suuresti myös eri vuosina, mikä suolaisen meriveden ohella vaikeuttaa jokilaakson maatalouskäyttöä.[1]

Senegaljoki on liikennöintikelpoinen korkean veden aikana Kayesiin ja sen jälkeen Podoriin saakka. Rannikon hiekkasärkkä estää valtamerilaivojen pääsyn Saint-Louisin satamaan.[3] Osittain keinokasteluun perustuvan maatalouden ohella joen ympäristössä harjoitetaan karjanhoitoa ja kalastusta. Diamassa on suolaveden pääsyn estävä säännöstelypato ja Féloussa sekä Bafingjoella Manantalissa vesivoimalaitokset. Alueella on huomattavat rautamalmi- ja fosfaattivarat, mutta toistaiseksi hyödynnetään vain kultaesiintymiä. Ainoa huomattavampi teollisuuslaitos on sokeria tuottava Compagnie sucrière sénégalaise.[4] Mali, Mauritania ja Senegal perustivat vuonna 1972 jokialueen kehittämistä varten Organisation pour la mise en valeur du fleuve Sénégal -järjestön, johon Guinea liittyi vuonna 2006[5].

Joesta on saanut nimensä Senegalin valtio. 1500-luvulta lähtien esiintyvän nimityksen alkuperästä on esitetty useita erilaisia teorioita. Koko maan nimenä sitä alettiin käyttää 1800-luvulla.[6]

  1. ↑ a b c Organisation pour la mise en valeur du fleuve Sénégal: Caractéristiques physiques portail-omvs.org. Arkistoitu 16.1.2016. Viitattu 21.4.2017.
  2. ↑ Rochette, C.: Le Bassin du fleuve Sénégal, s. 188. Paris: ORSTOM, 1974. ISBN 2-7099-0344-X Teoksen verkkoversio.
  3. ↑ Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 2, s. 352. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1987.
  4. ↑ Organisation pour la mise en valeur du fleuve Sénégal: Aspects Socio-économiques portail-omvs.org. Arkistoitu 22.4.2017. Viitattu 21.4.2017.
  5. ↑ Organisation pour la mise en valeur du fleuve Sénégal: Historique portail-omvs.org. Arkistoitu 22.4.2017. Viitattu 21.4.2017.
  6. ↑ The Encyclopaedia of Islam, new edition, volume IX, s. 137. Leiden: Brill, 1997. ISBN 90-04-10422-4

Developed by StudentB