Sijainti | |
---|---|
Merialue | |
Korkein kohta |
Ishizuchi 1 982 m |
Pinta-ala |
18 292 km² |
Asukasluku |
4 064 000 |
---|---|
Suurin kaupunki |
Shikoku (jap. 四国, ”neljä maata” kuuntele ääntämys (ohje)) on Japanin neljästä pääsaaresta pienin sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan. Shikoku sijaitsee Tyynessä valtameressä; sen pohjois- ja itäpuolella Seton sisämeren takana on Japanin suurin saari Honshū ja sen länsipuolella Bungon kanavan ja Hōyonsalmen toisella puolella sijaitsee Kyūshūn saari. Shikokun vanhoja nimiä ovat muiden muassa Iyo-no-futana-shima (伊予之二名島), Iyo-shima (伊予島) ja Futana-shima (二名島). Nykyinen nimi viittaa neljään vanhaan maakuntaan, joihin saari aiemmin jaettiin: Awa, Iyo, Sanuki ja Tosa.
Shikokun pinta-ala on 18 292 neliökilometriä. Saari jakautuu neljään prefektuuriin, jotka ovat Ehime, Kagawa, Kōchi ja Tokushiman prefektuuri.[1] Asukkaita Shikokulla on noin 4 064 000 (vuonna 2006), vain 3,2 prosenttia Japanin väkiluvusta.[2] Saari on yhdistettynä Honshūhun lautalla, ilmateitse sekä vuodesta 1988 alkaen siltaverkostolla. Ennen siltojen valmistumista Shikoku oli hyvin eristäytynyt muista saarista ja vapaan liikkumisen Shikokun ja muiden saarien välillä odotettiin parantavan taloudellista tilannetta sillan molemmissa päissä. Näin ei kuitenkaan ainakaan vielä ole tapahtunut.lähde?
Idästä länteen kulkeva vuorijono jakaa Shikokun kapeaan pohjoiseen lohkoon Seton sisämerta vasten sekä eteläiseen lohkoon Tyyntä valtamerta vasten. Suurin osa saaren 4,5 miljoonasta asukkaasta asuu pohjoisessa ja suurista kaupungeista kaikki paitsi yksi sijaitsevatkin pohjoisessa lohkossa. Ishizuchi-vuori Ehimessä on 1 982 metriä korkea ja saaren korkein vuori. Saaren teollisuus on kohtalaisen kehittynyttä ja sisältää muun muassa kuparin käsittelylaitoksen, jossa tärkeän Besshin kuparikaivoksen kuparia käsitellään. Laajat hedelmälliset alueet, varsinkin idässä, kasvattavat riisiä ja talvisin vehnää ja ohraa. Erilaisia hedelmiä kasvatetaan laajalti koko pohjoisosassa, muiden muassa sitrushedelmiä, persimoneja, persikkaa ja viinirypäleitä. Koska Shikokulla kasvatetaan paljon vehnää, udonista tuli tärkeä osa Kagawan alueen ihmisten ruokavaliota Edo-kaudella.
Laajempi eteläinen alue on vuoristoista ja harvaan asuttua. Ainoa suurempi alanko on pieni tasanko Kōchissa, jossa prefektuurin pääkaupunki sijaitsee. Leudon talven takia saarella pystytään kasvattaman kaksi satoa vuodessa: ensin riisiä ja sen jälkeen syysvehnää tai syysohraa.
Shikoku tunnetaan muun muassa 88 temppelin pyhiinvaelluksestaan, joka seuraa munkki Kūkain jalanjälkiä. Pyhiinvaelluksen pituus on noin 1 200 kilometriä.[3]