Sigebert I ( noin 530–575) oli Austrasian kuningas 561–575. Hän oli Klotar I:n ja Ingundin poika. Klotarin kuoltua vuonna 561 valtakunta jaettiin merovingien tapojen mukaan hänen poikiensa kesken. Sigebert sai perintöosakseen Austrasian sekä osia Akvitaniasta ja Provencesta. Veljensä Karibertin kuoltua vuonna 567 tai 568 Sigebert liitti osia Karibertin alueista omaan kuningaskuntaansa.[1]
Sigebert meni vuonna 567 naimisiin visigoottien kuninkaan Atanagildin tyttären Brunhilden kanssa. Brunhilden sisar Galsvinta meni pian tämän jälkeen naimisiin Sigebertin veljen, Neustrian kuninkaan Kilperik I:n kanssa. Vuonna 573 Kilperik kuitenkin ihastui uudelleen aiemmin hylkäämäänsä jalkavaimoon Fredegundaan, murhautti Galsvintan ja meni naimisiin Fredegundan kanssa.[2]
Sisarensa murhasta raivostunut Brunhilde yllytti Sigebertin sotaan Kilperikiä vastaan. Veljekset olivat jo aiemmin olleet huonoissa väleissä, mutta Galsvintan kuolema sytytti todellisen sukusodan. Sigebert oli sodassa voittoisa ja onnistui valloittamaan suurimman osan Kilperikin hallitsemaa Neustriaa. Sigebertin ollessa vuonna 575 lopullisen voiton kynnyksellä Fredegundan lähettämät salamurhaajat onnistuivat kuitenkin tappamaan hänet.[1] Brunhilde joutui vangiksi, mutta hänen sallittiin myöhemmin palata Metziin poikansa Kildebert II:n luo.