| Siionin kannellut | |
|---|---|
 Evankelisen herätysliikkeen laulukirja. Vuoden 2019 julkaisu. |
|
| Kieli | suomi |
| Genre | hengellinen laulukokoelma |
| Kustantaja | Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys |
| Julkaistu | 1874 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Siionin kannel on evankelisen herätysliikkeen laulukirja.
Evankelisen herätysliikkeen laulukirja Siionin kannel on täyttänyt 150 vuotta vuonna 2024 laskettuna kokoelman ensimmäisen vihkon ilmestymisestä Evankeliumiyhdistyksen kesäjuhlille vuonna 1874. Siionin kannel ilmestyi vuonna 1874 heti yksiäänisenä. Kirjan viimeksi uudistettu laitos ilmestyi vuonna 1999. Alkuperämerkinnät tarkistettiin vuonna 2019 painettuun kirjaan. Kaikkiaan Siionin Kannelta on levitetty yli miljoona kappaletta.
Vuoden 1873 lopulla toimintansa aloittanut Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY) pani oman laulukirjahankkeensa vireille kevättalvella 1874. Yhdistyksen johtokunta pyysi 7.4. johtokunnan jäsentä, Helsingin Nikolainkirkon (nykyinen tuomiokirkko) kanttori Johan August Gottlieb Hymanderia kiireesti toimittamaan uusi hengellisten laulujen kokoelma yhdistykselle.
Hymanderilla olikin aivan erinomaiset edellytykset laulukirjan kokoamiseen, sillä hänellä oli musiikillista asiantuntemusta monella tavalla, kielellistä kykyä ja teologista ymmärrystä. Hän oli jo toimittanut kirkolle messujulkaisuja, oli virsikirjauudistuksen asiantuntijoita, nuottijulkaisujen kerääjä, kanttorien kouluttaja jne. Hän oli myös F. G. Hedbergin hyvä ystävä ja muutaman vuoden päästä myös alkavan Sanansaattaja-lehden toimittajia. Hänellä oli käsissään evankelisen liikkeen 1840-luvulta (ennen kaikkea Hedbergin toimesta) lähtien julkaistu laulumateriaali, rukoilevaisten ja heränneitten koraalitoisintojen keruumateriaalia sekä saksalaiset kirkkomusiikkilähteet ja Ruotsin evankelisen herätyksen laulut. Näin ollen Hymander oli mitä sopivin henkilö luomaan Evankeliumiyhdistykselle ja koko evankeliselle liikkeelle omaa laulukokoelmaa.
Nimeksi tuli Siionin kannel (SK), jota oli käytetty saksalaisella ja englantilaisella kielialueella eräiden musiikkijulkaisujen otsikoissa, tämä oli Hymanderin tiedossa. Nimestä sanoo nykyisen Siionin Kanteleen esipuhe: "Nimi Siionin kannel viittaa Raamatun kuvaan kahdesta vuoresta, Gal 4:24–26 ja Hepr 12:18–24. Siinain lain vaatimusten salamat eivät uhkaa sitä, joka turvautuu Jumalan rakkauteen Kristuksessa, armoon Siionista (SK 34:5, SK 436:4). Taivaassa soivat kerran kanteleet tai harput Siionin vuorella, Ilm 14:1–2. Nimen käyttö laulukirjassa juontuu myös eräistä ulkomaisista hengellistä liikkeistä ja kokoelmista, joissa korostettiin evankeliumin iloa, Kristuksen sovitusverta ja raamatullista morsiusmystiikkaa. Suomen evankeliselle liikkeelle keskeistä on myös kasteen armo, luottamus Jumalan sanaan ja luterilainen tunnustus".[1][2]
- ↑ Seppo Suokunnas, Siionin Kannel 1874–1892. Tutkimus evankelisen liikkeen laulukokoelman synnystä, lähteistä ja rakenteesta sekä tekstien ja sävelmien alkuperästä. Diss. Helsinki/Porvoo 1982
- ↑ Seppo Suokunnas, J. A. G. Hymander. Kotimatkalla. Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen vuosikirja 1974 SLEY 1973