Silvanus oli roomalainen peltojen ja maanviljelyksen jumala. Silvanus ei ollut koskaan merkittävä jumala, jolla olisi ollut virallinen ja valtiollinen kultti, mutta maaseutuväestön piirissä jumala oli hyvinkin suosittu. Naiset eivät saaneet olla läsnä Silvanukselle suoritettavissa uhreissa, ja jumalaa pidettiin myös vaarallisena vastasyntyneille lapsille. Silvanus kuvattiin parrakkaana vuohennahkaan pukeutuneena miehenä, jolla oli ympärillään käpyjä ja hedelmiä. Vanhassa roomalaisessa uskossa hänet liitettiin Faunukseen.[1]