Sopimus Euroopan perustuslaista

Sopimus Euroopan perustuslaista (engl. Treaty establishing a Constitution for Europe, ransk. Traité établissant une Constitution pour l’Europe) oli Euroopan unionin (EU) perustuslailliseksi sopimukseksi tarkoitettu sopimus, joka olisi lakkauttanut EU:n jäsenvaltioiden kesken vallitsevat kansainväliset valtiosopimukset (Euroopan unionin perussopimukset) ja korvannut ne liittovaltion perustuslain kaltaisella perustuslailla kuitenkaan täysin muuttamatta unionin valtioliittoluonnetta täydelliseksi liittovaltioksi. Nimestään huolimatta perustuslakisopimus olisi koskenut vain EU:n jäsenmaita eikä Euroopan maanosaa.

Ehdotus perustuslakisopimukseksi valmisteltiin Ranskan entisen presidentin, Valéry Giscard d’Estaingin johtamassa EU-konventissa eli valmistelukunnassa. Tämä hallitustenvälinen konferenssi pääsi kesäkuussa 2004 sopuun luonnoksesta Euroopan perustuslaiksi ja virallinen allekirjoitusseremonia pidettiin Roomassa 29. lokakuuta 2004. EU:n perustuslain ratifiointi kuitenkin epäonnistui, sillä sekä Ranska[1] että Alankomaat[2] hylkäsivät sopimuksen kansanäänestyksessä touko-kesäkuussa 2005. Aikaisimmillaan perustuslaki olisi voinut tulla voimaan marraskuussa 2006.

23. kesäkuuta 2007 Eurooppa-neuvosto sopi uuden hallitustenvälisen konferenssin käynnistämisestä. Sen tehtävä oli sopia yksityiskohdista, joilla osa perustuslakisopimuksen uudistuksista saatetaan voimaan muuttamalla voimassa olevia sopimuksia. Tästä uudesta perussopimuksesta muovautui Lissabonin sopimus, joka astui voimaan joulukuussa 2009.

  1. French say firm 'No' to EU treaty 30.5.2005. BBC News. Viitattu 14.11.2013. (englanniksi)
  2. Hollanti tyrmäsi EU:n perustuslain TS.fi. 2.5.2005. Viitattu 14.11.2013.[vanhentunut linkki]

Developed by StudentB