Sumer

Sumer; ki-en-g̃ir
n. 4100 eaa.–n. 1763 eaa.
Väkiluku	1 500 000
Uskonnot	sumerilainen polyteismi
Historia
– Uruk-kausi	4100–2900 eaa.
– Varhaisdynastinen kausi	2900–2340 eaa.
– Akkadilainen kausi	2334–2154 eaa.
– Gutilainen kausi	2141–2050 eaa.
– Uussumerilainen kausi	2112–2004 eaa.
– Isin-Larsa-kausi	2025–1763 eaa.
Kielet	sumeri, akkadi
Edeltäjä	Ubaid-kulttuuri
Seuraaja	Vanha Babylonia
	Infobox OK

Sumer oli varhainen sivilisaatio Mesopotamiassa noin 4000–2000 eaa. Sumerin alue sijaitsee nykyisessä Etelä-Irakissa Eufrat- ja Tigrisjokien laaksoissa.

Sumer oli varhaisimpia korkeakulttuurin keskuksia ja kaupungistuneita alueita. Maa oli kuitenkin jatkuvasti hajanainen ja koostui keskenään kilpailevista kaupunkivaltioista. Uskonto ja temppeli ohjasivat Sumerissa suurta osaa yhteiskunnasta. Tyypillistä sumerilaista kaupunkivaltiota johti pappiskuningas ensi. Kullakin kaupungilla oli oma suojelusjumalansa. Temppeli vuokrasi maata viljelijöille, kävi kauppaa ja verotti. Uskonnollinen ylimystö oli vallan huipulla, mutta sillä oli velvollisuus järjestää kansalle muun muassa uskonnollisia juhlia. Kolmannen vuosituhannen eaa. loppua kohti valtaa alkoi siirtyä maallisile kuninkaille, joiden asema perustui sotilaalliseen voimaan.

Sumerin kaupunkien aikaansa nähden suuri koko pohjautui tehokkaaseen kasteluviljelyyn, joka mahdollisti suuret viljasadot. Sumerilainen kauppa ulottui laajalle aina Intiaan asti. Sumer kävi kauppaa, koska maassa oli vähän puuta, metalleja ja kiveä.

Sumerilaiset keksivät muun muassa kirjoitustaidon ensimmäisinä maailmassa. Nykypäiviin sumerilaisesta kulttuurista on säilynyt muun muassa seksagesimaali- eli 60-järjestelmä, jonka vuoksi tunti jaetaan 60 minuuttiin ja ympyrä 360 asteeseen. Sumerilaisen mytologian ja kirjallisuuden vaikutus näkyy abrahamilaisissa uskonnoissa ja antiikin Kreikan kulttuurissa.