Sumerin kieli | |
---|---|
Sumerinkielistä kirjoitusta 2500-luvulta eaa. |
|
Oma nimi | 𒅴𒂠 (emeĝir) |
Tiedot | |
Alue | Sumer ja Akkadin valtakunta |
Ajoitus | Puhekielenä n. 3000 eaa. Sammui vuosina 2000-1800 eaa. Käytettiin klassisena kielenä n. 100 jaa. asti. |
Puhujia | kuollut kieli, ei äidinkielenä |
Kirjaimisto | nuolenpääkirjoitus |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | isolaattikieli |
Kielikoodit | |
ISO 639-2 | sux |
ISO 639-3 | sux |
Osa artikkelisarjaa |
Mesopotamia |
---|
Sumerin kieli (𒅴𒂠, emeĝir ’alkuperäinen kieli’) on maailman vanhin tunnettu kieli, josta on säilynyt kirjoitettua tekstiä. Sumerin kieltä puhuttiin Mesopotamian Sumerissa noin vuodesta 4000 eaa. vuoteen 1600 eaa. Sumerilaiset keksivät maailman vanhimman kirjoitusjärjestelmän, nuolenpääkirjoituksen noin vuoden 3200 eaa. paikkeilla.[1] Ensimmäiset kirjoitetut tekstit olivat piktografisia, joten niiden kirjaimellinen tulkitseminen on ollut ongelmallista. Vaikka akkadi syrjäytti sumerin puhekielenä vuoden 1600 eaa. paikkeilla, sumeri säilyi arvovaltansa vuoksi tieteen, uskonnon ja matematiikan kielenä aina toiselle vuosisadalle ennen ajanlaskumme alkua. Sumerin kielellä oli kaksi sosiolingvististä muunnelmaa: emeĝir ja emesal. Edellinen oli yleinen puhekieli, jälkimmäistä puolestaan käytettiin lauluissa ja naisten kielenä sekä mytologiassa ja uskonnossa jumalattarien kielenä.