Suomalainen nationalismi

Suomen henkilöitymä Suomi-neito postikortin kuvassa vuodelta 1906.

Suomalainen nationalismi syntyi poliittisena ilmiönä 1800-luvulla. Käsitteet Suomi, suomalaiset, Suomen kansa ja suomalainen kansakunta olivat yleistyneet jo 1700-luvulla. Nuori sivistyneistö rakensi 1800-luvulla määrätietoisesti suomalaista kansakuntaa ja valtiota luomalla kansallista filosofiaa, historiankirjoitusta, romaanitaidetta ja runoutta. Fennomaanit halusivat kohottaa suomen kielen sivistys- ja valtakielen asemaan Suomessa.

Kun Suomi oli itsenäistynyt joulukuussa 1917, kansallisuusaate sai uuden funktion yleisisänmaallisuutena. Esille nousi kielikysymys eli aitosuomalaisen liikkeen halu parantaa suomen kielen asemaa ruotsiin nähden itsenäisessä Suomessa. 1930-luvun puolivälissä kansallinen ajattelutapa ja kansallinen asenne oli noussut lävistämään jo koko suomalaisen yhteiskunnan mutta samalla siitä oli tullut sovinnollisempaa kun kielikysymys oli jo ratkennut. 2010-luvulla Suomen eduskuntapuolueista kansallismieliseksi itsensä määrittelee perussuomalaiset.