Back دستور فنلندا Arabic Канстытуцыя Фінляндыі Byelorussian Finlands grundlov Danish Verfassung der Republik Finnland German Constitution of Finland English Constitución de Finlandia Spanish Soome põhiseadus Estonian قانون اساسی فنلاند Persian Constitution finlandaise de 2000 French Costituzione della Finlandia Italian

Suomen perustuslaki

Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Suomen vaakuna
Laki ja julistukset

Muut sopimukset

Toimeenpanovalta
Tasavallan presidentti

Valtioneuvosto

Keskushallinto

Aluehallinto

Paikallishallinto

Lainsäädäntövalta

Eduskunta

Valiokunnat

Tuomiovalta
Yleinen tuomioistuin

Hallintotuomioistuin

Erityistuomioistuin

Syyttäjälaitos

Laillisuusvalvonta ja tarkastus

Tarkastus

Valtuutetut

Suomen Pankki
Muut toimielimet

Talousarvion ulkopuoliset rahastot

Muut julkisoikeudelliset rahastot

Julkisoikeudelliset laitokset

Julkisoikeudelliset säätiöt

Vaalit
Oikeus

Hallintolainsäädäntö

Koulutus

Politiikka
Ulkosuhteet
Muu julkishallinto

Hallinnollinen aluejako

Suomen perustuslaki (SDK 731/1999[1], ruots. Finlands grundlag[2]) on yhtenäinen, 1. maaliskuuta 2000 lähtien Suomessa voimassa ollut perustuslaki, joka korvasi aikaisemmin voimassa olleet neljä erillistä perustuslain tasoista lakia. Uuteen perustuslakiin on koottu aikaisempien perustuslakien, vuoden 1919 hallitusmuodon,[3] vuoden 1928 valtiopäiväjärjestyksen[4] sekä vuoden 1922 ns. ministerivastuulain[5] ja valtakunnanoikeudesta[6] annetun lain, samoin kuin niihin myöhemmin tehtyjen muutosten pohjalta kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia sekä keskeisiä valtioelimiä ja niiden keskinäisiä suhteita – Suomen kansanvallan perusteita – koskevat säännökset keskitetyssä ja nykyaikaisessa muodossa.lähde?

Perustuslaissa on 131 pykälää, jotka jakautuvat 13 lukuun. Useimmat säännökset vastaavat vähäisin tarkistuksin uudistusta edeltäviä, ja vuoden 1995 perusoikeussäännökset on otettu uuteen perustuslakiin lähes sellaisenaan. Lakiin ei lisätty uusia perusoikeuksia vuonna 2000.lähde?

Uutta perustuslakia säädettäessä on pidetty tavoitteena, että lait pyritään mukauttamaan perustuslakeihin poikkeuksia tekemättä, ja perustuslain sanamuodonkin mukaan vain "rajatut poikkeukset" perustuslaista ovat mahdollisia. Tuomioistuimet, jotka eivät aikaisempien säännösten mukaan ole voineet tutkia lakien perustuslainmukaisuutta, ovat uuden perustuslain mukaan velvolliset antamaan etusijan perustuslain säännökselle, jos käsiteltävänä olevassa asiassa tavallisen lain soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa.lähde?

  1. ↑ Suomen perustuslaki Finlex. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 10.4.2017.
  2. ↑ Finlands grundlag Finlex. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 10.4.2017. (ruotsiksi)
  3. ↑ 94/1919 (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ 7/1928 (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ 274/1922 (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ 273/1922 (Arkistoitu – Internet Archive)

Developed by StudentB