Suomen vaakuna on Suomen valtion tunnus. Suomen vaakunaa käyttävät aina sineteissään ja leimoissaan tasavallan presidentti ja tasavallan presidentin kanslia, valtioneuvosto, ministeriöt, valtioneuvoston oikeuskansleri ja oikeuskanslerinvirasto, korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus, valtakunnansyyttäjä ja valtakunnansyyttäjänvirasto, Helsingin yliopiston kansleri, Suomen Pankki, Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos sekä Suomen ulkomaanedustustot.[2]
Vaakunan syntyhistoria on osittain tuntematon.[2] Se esiintyi ensimmäisen kerran Uppsalan tuomiokirkossa olevan Kustaa Vaasan hautamuistomerkin jalustassa vuonna 1580. Autonomisella Suomen suuriruhtinaskunnalla oli 1800-luvulla käytössään leijonavaakuna, ja vuonna 1917 siitä tuli itsenäisen Suomen tunnus. Vaakunan yksityiskohdat ovat vaihdelleet vuosien varrella. Nykyisen Suomen vaakunan vuodelta 1978 on suunnitellut Olof Eriksson.[3]
Suomen vaakunassa punaisella pohjalla oleva leijona on niin sanottu Suomen leijona, joka seisoo käyrän sapelin päällä. Taustalla on yhdeksän hopearuusuketta eli rosettia. Nämä heraldiset ruusut eivät kuvaa mitään, eli ne lisättiin vain sommittelun elementeiksi. Joskus niiden kuitenkin ajatellaan symboloivan yhdeksää Suomen historiallista maakuntaa. Ruusujen lukumäärä on vaihdellut vuosien saatossa.[4] Suomen vaakunassa oli kilven yläpuolella suuriruhtinaskunnan kruunu, mutta se poistettiin valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1920.[1]