Suurtietokone

IBM 704.
IBM zSeries 800

Suurtietokone (myös suurkone tai keskustietokone, engl. mainframe, mainframe computer[1]) on pääasiassa suurten organisaatioiden käyttämä tietokone. Suurtietokoneella viitataan tietokoneeseen, joka on kookkaampi kuin minitietokone. Suurtietokoneiden maksaessa 1 000 000 dollaria minitietokoneet maksoivat huomattavasti alle 100 000 dollaria.[2] Tietokoneluokat syntyivät ensimmäisen ja toisen sukupolven tietokoneiden myötä ja kehittyivät kolmannen sukupolven suoritintekniikan myötä (iso ja pieni mainframe, minitietokone, supertietokone).[3] Englanninkielisen termin mainframe syntymisestä ei ole tietoa, mutta sillä nykyisin tarkoitetaan suurta tietokonetta.[4]

Mikroprosessorin tultua markkinoille siihen perustuvat tietokoneet kattoivat laajan hintahaarukan henkilökohtaisista tietokoneista täysiin moniprosessointijärjestelmiin, joka kattoi haarukan 500 dollarin järjestelmistä 500 000 dollarin järjestelmiin.[5] Minitietokoneet kattoivat 20 000 dollarista 500 000 dollariin ja suurtietokoneet 250 000 dollarista 5 miljoonaan dollariin.[5] Mikroprosessorit yleistyivät lopulta kaikissa tietokoneluokissa.[3]

Eräänä varhaisena transistoripohjaisena suurtietokoneena mainitaan NCR 304.[6] Tietokone saavutti korkean käytettävyysajan verrattuna aiempiin elektroniputkiin perustuviin tietokoneisiin.[6] NCR Century 100 ja CDC 7600 olivat varhaisia mikropiiripohjaisia suurtietokoneita.[6] Ensimmäisiä monoliittisia mikropiirejä käyttäviä olivat Burroughs B2500/3500, RCA Spectra 70 ja SDS Sigma 7.[7]

Suurtietokoneiden käyttökohteita ovat tehoa vaativat sovellukset ja valtavien datamäärien prosessointi, kuten väestönlaskenta, teollisuus- ja kulutustilastot, sekä yrityksen resurssien suunnittelu. Suurtietokoneet ovat tyypillisesti erittäin luotettavia. Niitä voidaan huoltaa, esimerkiksi lisätä suorittimia tai muistia, keskeyttämättä suoritettavia ohjelmia.

Suurkoneet on suunniteltu maksimaalista I/O-kapasiteettia ajatellen. Pääpaino on transaktioprosessoinnilla (tapahtumankäsittely), jota mitataan TPC-mittauksilla.[8] Transaktion suorittaminen voi vaatia tiedon lukua ja päivittämistä useaan paikkaan mutta vain verrattain vähän matemaattista laskentaa. Vastaavasti supertietokoneissa pääpaino on suurteholaskennassa (engl. High Performance Computing, HPC), jossa algoritminen laskenta ja suoritus voi muodostaa suuremman osan vaatimuksista kuin I/O-kapasiteetti.

  1. IBM preps big iron fiesta 20.7.2005. The Register. Viitattu 30.6.2018.
  2. Gordon Bell: Rise and Fall of Minicomputers ethw.org. Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
  3. a b Gordon Bell: Bell’s Law For The Birth And Death Of Computer Classes (PDF) gordonbell.azurewebsites.net. Viitattu 14.8.2021. (englanniksi)
  4. The First Mainframes Computer History Museum. Viitattu 1.9.2017.
  5. a b C. Gordon Bell: The Mini and Micro Industries researchgate.net. 1984. doi:10.1109/MC.1984.1658955. (englanniksi)
  6. a b c Dvorak, John C.: IBM and the Seven Dwarfs — Dwarf Seven: NCR dvorak.org. Viitattu 15.9.2017.
  7. 1965: Mainframe Computers Employ ICs computerhistory.org. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)
  8. About the TPC tpc.org. Viitattu 18.2.2017.

Developed by StudentB