Sveitsissä on 26 kantonia, jotka muodostavat Sveitsin liittovaltion. Kantonit ovat hallinnollisesti varsin itsenäisiä, sillä jokaisella kantonilla on oma perustuslakinsa ja omat lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomioelimensä. Kaikissa kantoneissa on yksikamarinen parlamentti, jonka nimi vaihtelee kantoneittain.
Kuusi kantoneista on entisiä puolikantoneita. Ne valitsevat Sveitsin liittokokouksen 46-jäseniseen ylempään kamariin vain yhden edustajan kahden sijasta.
Kaikki se, mikä ei valaliiton perustuslain mukaan kuulu valaliiton toimivallan alaisuuteen, kuuluu kantonin tasolla päätettäviin asioihin. Näitä ovat esimerkiksi valtiollinen järjestäytyminen, osin terveydenhoito, poliisilaitos, verotus ja koululaitos. Liittovaltion ja kantonin kompetenssitselvennä ovat osittain ristiriidassa keskenään, mikä aiheuttaa sekaannuksiaselvennä. Kantonit jakavat päätösvaltaa sisäisesti eri tavoin edelleen alemmille hallinnon tasoille.
Kahta kantonia (Glarus ja Appenzell Innerrhoden) lukuun ottamatta asioista päätetään kansanäänestyksillä. Näissä kahdessa kantonissa asioista päätetään ulkona järjestettävissä kansalaiskokouksissa.