Synnytys on raskauden päätösvaihe, jossa nisäkkäillä naaraan kohdussa kasvanut poikanen siirtyy ulkomaailmaan naaraan emättimen kautta tai keisarileikkauksella. Ihmisillä synnytys tapahtuu keskimäärin noin 38 viikon (9 kk) kuluttua hedelmöittymisestä. Raskaus on täysiaikainen, kun se on kestänyt vähintään 37 ja enintään 42 viikkoa. Synnytys voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen, joita ovat avautumisvaihe, ponnistusvaihe ja raskausjäännösten poistuminen.[1] Synnytyksen käynnistämiseen voidaan lääkeaineista käyttää esimerkiksi oksitosiinia tai dinoprostonia.[2][3]
Synnytykset on monissa maissa pyritty siirtämään sairaaloiden synnytysosastoille tai erikoistuneisiin synnytyssairaaloihin tai synnytyslaitoksiin. Kuitenkin esimerkiksi Hollannissa noin joka kolmas lapsi syntyy suunnitellusti kotona.[4] Tyypillisesti kätilö avustaa synnyttäjää sekä sairaala- että kotisynnytyksessä. Erikoistuneiden laitosten etuna on mahdollisuus hätäsektioon. Toisaalta esimerksi Isossa-Britanniassa suunniteltu kotisynnytys on todettu matalan riskin synnyttäjille yhtä turvalliseksi kuin synnytys sairaalassa[5], ja sitä suositellaan erityisesti niille matalan riskin synnyttäjille, jotka ovat kokeneita synnyttäjiä.[6] Aikaisemmin synnytykset ovat tapahtuneet esimerkiksi maaseudun saunoissa. Neuvostoliitossa vierailijoiden pääsy synnytyssairaaloihin oli kielletty infektioiden pelon vuoksi.[7]