Taikahuilu

Tämä artikkeli kertoo oopperasta. Ingmar Bergmanin elokuvasta on oma artikkelinsa.
Taikahuilu
Alkuperäinen nimi Die Zauberflöte
Määritelmä eine grosse Oper in 2 Akten
Säveltäjä Wolfgang Amadeus Mozart
Libretto Emanuel Schikaneder
Pohjautuu eri tekstilähteisiin
Tyylilaji singspiel[1] /
alt-Wiener Zauberoper
Kieli saksa
Kantaesitys 30. syyskuuta 1791
Wien, Itävalta
Aikajana Mozartin oopperoista
Così fan tutte Taikahuilu La clemenza di Tito
1790 1791 1791

Taikahuilu (saks. Die Zauberflöte) (KV 620) on Wolfgang Amadeus Mozartin säveltämä kaksinäytöksinen ooppera, jonka libretto on Emanuel Schikanederin nimissä. Teos kantaesitettiin Wienin esikaupungissa sijaitsevassa Schikanederin johtamassa Freihaus-teatterissa 30. syyskuuta 1791. Taikahuilu on ensimmäinen suuri saksankielinen ooppera ja se saavutti heti suuren suosion. Taikahuilu on yksi kaikkien aikojen esitetyimmistä oopperoista ja kuuluu edelleen oopperatalojen vakio-ohjelmistoon. Taikahuilun musiikki sisältää monenlaisia aineksia kansanomaisista lauluista vaativiin koloratuuriaarioihin.

Oopperan tapahtumat sijoittuvat myyttiselle, sadunomaiselle tasolle. Tapahtumapaikkoina ovat Yön kuningattaren hallitsema metsä ja Sarastron hallitsema Viisauden temppeli. Prinssi Tamino lähtee Yön kuningattaren palveluksessa pelastamaan tämän tytärtä Paminaa pahalta Sarastro-velholta. Viisauden temppelissä hänelle selviää että Sarastro onkin vanginnut Paminan pelastaakseen hänet pahalta äidiltään. Lopuksi rakastavaiset Tamino ja Pamina vihitään Viisauden temppelin mysteereihin.

  1. Bacon 2001.

Developed by StudentB