Back نمو اقتصادي Arabic आर्थिक वृद्धि AWA İqtisadi artım Azerbaijani Иҡтисад үҫеүе Bashkir Икономически растеж Bulgarian आर्थिक संबृद्धि Bihari অর্থনৈতিক প্রবৃদ্ধি Bengali/Bangla Creixement econòmic Catalan گەشەی ئابووری CKB Hospodářský růst Czech
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelin rakennetta pitää selkeyttää ja sen sisältö pitää siistiä. |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Paljon lähteetöntä, joka ehkä poistettava? |
| Osa artikkelisarjaa |
| Talous |
|---|
 |
Talouskasvu on kansantalouden tuottamien tavaroiden ja palvelujen, eli hyödykkeiden, tuotantomäärän lisääntymistä. Sitä mitataan valtiotasolla tavallisesti reaalisen bruttokansantuotteen (BKT) määrän prosenttimuutoksella (volyymi-indeksi). "Reaalinen" tarkoittaa todellista tuotannon arvon kasvua, eli sitä, että siitä on poistettu inflaation, eli hintojen nousun vaikutus.
BKT:lla mitataan siis tavaroiden ja palveluiden määrällistä kasvua kansantaloudessa. Bruttokansantuotteen kasvu osoittaa elintason paranemista asukasta kohti. Jotta kansainvälinen vertailu olisi mahdollinen, se esitetään ostovoimapariteetillä korjattuna, jolloin valuuttakurssien eron vaikutus on poistettu. Tästä käytetään lyhennettä BKT per capita PPP.
Talouskasvun tutkimuksessa on kehitetty Okunin laki, jonka mukaan talouskasvu vähentää työttömyyttä. Perinteisesti Okunin laki on esitetty niin, että kolmen prosenttiyksikön talouskasvu alentaa työttömyysastetta yhdellä prosenttiyksiköllä. Tärkeimpiä talouskasvun seuraamisen mittareita ovat BKT:n muutos, työn tuottavuuden kasvu (tuotannon kasvu yhtä työyksikköä kohden) ja taloudessa tehdyt työtunnit.
Bruttokansantuotteen määrän lisääntyminen on kasvattanut köyhimpienkin maiden tuloja saman verran tai enemmänkin kuin rikkaiden maiden , vaikka teoriassa ne voisivat kasvaa myös vähemmän. Tämä on taloustieteen kasvuteorian catch-up-teoria (kasvu-urien vertailu maiden kesken seurantatutkimuksena). Sen mukaan BKT kasvaa köyhemmillä tasoilla nopeammin kuin rikkailla, sekä BKT:n määrässä että BKT per capita PPP. Teorian mukaan kehittyvät taloudet saavuttavat BKT:lla mitattavassa tulotasossa teollisuusmaat pitkällä aikavälillä. Tämä voi kuitenkin kestää useita vuosikymmeniä.
Evidenssinä talouden (kansantalouden, maan talouden) kasvupyrähdyksistä on Länsi-Saksan talousihme 1940-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta lähtien ja Brics-maiden eli Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan nopea talouskasvu 2000-luvun alkupuoliskolla. Kuitenkin osa kehitysmaista on jäänyt pysyvästi alhaisille tulotasoille kehitysavusta ja investoinneista huolimatta, mikä antaa haasteen taloustieteelliselle lisätutkimukselle. Talouskasvu voi myös muuttua taantumaksi tai lamaksi ulkomaankaupan heikentyessä voimakkaasti ja valuuttakurssin romahtaessa kuten Saksan hyperinflaation aikaan 1900-luvun alkupuolella tai jossain määrin Suomen 1990-luvun lamassa.
Teknologinen kehitys, investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen (T&K) sekä panostukset inhimilliseen pääomaan (koulutukseen) ovat kolme keskeisintä tekijää, jotka synnyttävät modernissa talouskasvua, koska väestö ja sen tekemän työn määrä voi taloudessa vähitellen laskeakin, ja investoinneilla koneisiin ja laitteisiin ei saavuteta loputtomasti lisähyötyä. [1][2]