Tanska-Norja

Tanska-Norja Danmark-Norge
1523–1814
Tanskan lippu (1731–1819) vaakuna (1699–1814)
Tanska-Norja noin vuonna 1780.
Valtiomuoto	personaaliunioni (1523–1533) reaaliunioni (1537–1814)[1] (1537–1814) Tanskassa: vaalimonarkia (1523–1660) perinnöllinen absoluuttinen monarkia (1660–1814) Norjassa: vaalimonarkia (1523–1537; de facto) perinnöllinen monarkia (1537–1814; de facto) absoluuttinen monarkia (1661–1814)
Kuningas	Fredrik I (1524–1533) Kristian IV (1588–1648) Fredrik III (1648–1670) Fredrik VI (1808–1814)
Pääkaupunki	Tanska: Kööpenhamina Norja: Oslo
Pinta-ala
– yhteensä	487 476 km²
Väkiluku (1801)	1 859 000
Uskonnot	luterilaisuus
Historia
– Kustaa Vaasa kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi	6. kesäkuuta 1523
– Kalmarin unioni kaatui	1536
– Tanskan valtaneuvosto hajotettiin	14. lokakuuta 1660
– Kongeloven takaa absolutismin	14. marraskuuta 1665
– Brömsebron rauha	13. elokuuta 1645
– Roskilden rauha	26. helmikuuta 1658
– Kielin rauha	14. tammikuuta 1814
– Wienin kongressi
Viralliset kielet	tanska, saksa ja klassinen latina
Kielet	norja, islanti, fääri, saame, grönlanti ja pohjoisfriisi
Valuutta	Tanskan riikintaaleri (1625–1814) Norjan riikintaaleri (1625–1814)
Kansallislaulu	Kong Kristian
Edeltäjä	Kalmarin unioni
Seuraajat	Norjan kuningaskunta  Tanska Ruotsi-Norja
Infobox OK

Tanska-Norja (tansk. Danmark-Norge) on jälkikäteen käytetty nimitys Tanskan ja Norjan muodostamasta historiallisesta valtiosta. Tanska-Norjan valtio oli personaaliunioni vuodesta 1380 vuoteen 1536, jolloin Norja menetti statuksensa kuningaskuntana ja rinnastettiin Tanskalle kuuluvaan maakuntaan. Kalmarin unionin aikana vuosina 1397–1520 samaan valtioliittoon kuului suurimman osan ajasta myös Ruotsi.^[2]

Tanska-Norjalla oli siirtomaita: Trankebar Intiassa, Kultarannikko nykypäivän Ghanan alueella ja kolme saarta Karibialla, Sankt Thomas, Sankt Jan sekä Sankt Croix.^[3]

Tanskan ja Norjan yhteys päättyi, kun Tanska luovutti Norjan Ruotsille Kielin rauhassa 1814.

1. ↑ Slagstad, Rune: Shifting Knowledge Regimes: the Metamorphoses of Norwegian Reformism. Thesis Eleven, toukokuu 2004, s. 65–83. Sage Journals. Sage Journals. Viitattu 12.10.2023. (englanniksi)
2. ↑ Denmark - The Late Middle Ages Encyclopædia Britannica. Viitattu 12.10.2023. (englanniksi)
3. ↑ The history of the Nordic Region norden.org. Pohjoismaiden neuvosto. Viitattu 12.10.2023. (englanniksi)