Teepensas | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Ericales |
Heimo: | Teekasvit Theaceae |
Tribus: | Theeae |
Suku: | Kameliat Camellia |
Laji: | sinensis |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Teepensas (Camellia sinensis) on kamelioiden sukuun kuuluva teekasvien (Theaceae) heimon puu. Sen kuivatuista lehdistä valmistetaan uuttamalla teetä. Teepensas kasvaa luonnostaan 6–30 metriä korkeaksi, mutta sadonkorjuun helpottamiseksi teeviljelmien pensaita pidetään leikkaamalla 1–2 metrin korkuisina.
Teepensas jalostettiin luonnonpuusta hyötypensaaksi noin 5 000 vuotta sitten Kiinassa.[2] Tavallisesti kasvin löytöhistoriaan liitetään myyttinen kertomus lukuisten kiinalaisen yrttien löytäjäksi väitetystä keisari Shen Nongista (eli Shennong). Tämän legendan mukaan vuonna 2737 eaa. Shennong istahti teepuun juurelle väsyneenä. Vettä laitettiin kiehumaan sen puhdistamiseksi. Veden kuumentuessa hän nukahti. Herättyään hän huomasi joitain lehtiä pudonneen kuuman veden joukkoon. Uteliaana hän maistoi juomaa ja tajusi, että huolimatta juoman kitkerästä mausta, sillä oli sekä puhdistava että piristävä vaikutus. [3]
Ensimmäisen teepensaan kasvitieteellisen luokittelun teki Hollannin Itä-Intian komppaniaan kuulunut tohtori Kaempfer. Hän antoi kasville vuonna 1712 nimen Thea japonense. Ruotsalainen Carl von Linné uudelleennimesi kasvin nimelle Thea sinesis. Koska hän ei ollut nähnyt kasvia luonnossa eikä tuntenut mustan teen valmistusprosessia, hän luuli mustan ja vihreän teen olevan kaksi eri kasvilajia: Camellia japonica ja Camellia sassanqua. Vielä tuolloin kasville käytettiin vaihtelevasti Thea- tai Camellia-nimiä. Vuonna 1881 kasvitieteilijä O. Kuntze yhtenäisti teepensaan erilaiset nimitykset, josta syystä kasvin tieteellisen nimen näkee toisinaan muodossa Camellia sinensis (L.) O.Kuntze.[3]
<ref>
-elementti; viitettä Tea hist-terr-vari
ei löytynyt