Samudera Pasai (1267–1521)
Ternaten sulttaanikunta (1257–1914)
Gowan sulttaanikunta (1300–1946)
Malakan sulttaanikunta (1400–1511)
Sulun sulttaanikunta (1405–1915)
Cirebonin sulttaanikunta (1445–1677)
Demakin sulttaanikunta (1475–1548)
Acehin sulttaanikunta (1496–1903)
Pagaruyungin kuningaskunta (1500–1825)
Bantenin sulttaanikunta (1526–1813)
Banjarin sulttaanikunta (1526-1860)
Mataramin sulttaanikunta (n. 1586–1755)
Surakartan sulttaanikunta (1745–1946)
Yogyakartan sulttaanikunta (1755[–1945])
Siakin sulttaanikunta (1725–1946)
Delin sulttaanikunta (1814–1946)
Riau-Linggan sulttaanikunta (1824–1911)
Alankomaiden Itä-Intia (1800–1949)
Lanfangin tasavalta (1777–1885)
Indonesian vallankumous (1945–1950)
Syyskuun 30. päivän liike (1965)
Ternaten sulttaanikunta oli Indonesiassa, Ternaten saarella sijainnut kuningaskunta. Ternate oli ensimmäinen paikka Molukeilla, johon islam levisi. Ternaten sulttaani kääntyi islaminuskoon vuonna 1475. [1][2][3] Huolimatta saarten pienestä koosta, Ternaten ja sen naapurisaarella Tidorella sijainneen Tidoren sulttaanikunnan vaikutusvalta ulottui suurimmillaan koko Molukkien saaristoon ja Uuden-Guinean ja Sulawisin saarille saakka.[1] Portugalilaiset valtasivat Ternaten 1500-luvulla ja 1600-luvulla hollantilaiset ajoivat portugalilaiset pois Molukeilta ja liittivät saaret Alankomaiden Itä-Intian kauppakomppanian hallitsemiin alueisiin.[1][2]