Tieteellinen konsensus viittaa tietyn tieteenhaaran tieteilijöiden muodostaman yhteisön kollektiiviseen arvioon, asemaan ja mielipiteeseen. Konsensus edellyttää yleistä hyväksyntää, joskaan ei välttämättä yksimielisyyttä.[1]
Konsensus saavutetaan yleensä keskustelun, julkaisuprosessin, replikoinnin (toistettavien tulosten) ja vertaisarvioinnin kautta. Nämä johtavat tilanteeseen, jossa henkilöt kyseisellä tieteenalalla voivat tunnistaa konsensuksen niiltä kohdin joissa se on olemassa, mutta tämän konsensuksen viestittäminen ulkopuolisille on hankalaa koska 'tavalliset' väittelyt joiden kautta tiede etenee voivat ulkopuolisten silmin vaikuttaa kiistelyltä.[2] Tutkimuslaitokset julkaisevat ajoittain kannanottoja, joiden tarkoituksena on viestittää tieteenalalla tapahtuvista muutoksista tiedeyhteisön "ulkopuolella" oleville ihmisille. Konsensuksen osoittaminen voi olla melko suoraviivaista tapauksissa, joissa tutkittavaa aihetta ympäröi erittäin vähän kiistanalaisuutta.
Tieteelliseen konsensukseen voidaan viitata yleisissä ja poliittisissa väittelyissä, joiden aiheet voivat olla kiistanalaisia yhteiskunnallisesti mutta jotka eivät ole kiistanalaisia tiedeyhteisön keskuudessa.[2] Esimerkkeinä tämänkaltaisista aiheista ovat evoluutio[3][4] ja väitetty yhteys MPR-rokotteen ja autismin välillä.[2]