Back Bewussyn Afrikaans Bewusstsein ALS ንቃተ ህሊና Amharic चेतना ANP وعي Arabic চেতনা Assamese चेतना AWA Şüur Azerbaijani Svāmie BAT-SMG Agimadmad BCL

Tietoisuus

Tietoisuuden kuvaus 1600-luvulta. Robert Fludd: Utriusque cosmi maioris scilicet et minoris – – historia, tomus II (1619), tractatus I, sectio I, liber X, De triplici animae in corpore visione.

Tietoisuus tai tajunta viittaavat sanojen jokapäiväisessä merkityksessä joko yksilön kullakin hetkellä kokemien aistimusten, elämysten, tunteiden, muistikuvien ja ajatusten kokonaisuuteen tai yksilön tietoisuuteen itsestään ja ympäristöstään[1] tai vain hereilläoloon unitilan ja kooman vastakohtana.

Filosofiassa, psykologiassa ja kognitiotieteessä tietoisuus-sanalla tarkoitetaan tavallisesti kokemuksellisuutta yleensä.[2] ”Tietoisuuteen” voidaan katsoa myös kuuluvan sellaisia ominaisuuksia kuin subjektiivisuus, itsetajunta, aistivuus, äly sekä kyky hahmottaa itsen ja ympäristön välisiä suhteita, mutta näistä monet ovat korkeampia kognitiivisia kykyjä, jotka eivät sisälly kokemuksellisuuden käsitteeseen. Jotkut ovatkin pyrkineet korvaamaan tietoisuus-sanan termillä ”tuntoisuus”.[3]

Tietoisuuteen liittyviä ontologisia kysymyksiä käsitellään mielenfilosofiassa. Tietoisuutta on myös yritetty tutkia empiirisen tieteen menetelmin muun muassa psykologian, kognitiotieteen ja neurotieteen aloilla.

  1. ↑ tajunta. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. ↑ Gennaro, Rocco J.: Consciousness Internet Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 26.1.2017. (englanniksi)
  3. ↑ Engl. sentience. Criteria for recognizing sentience Animal Ethics. Viitattu 26.1.2017. (englanniksi)

Developed by StudentB