Back Kontanthjælp Danish Sozialhilfe German Socia bonfarto Esperanto Sotsiaaltoetus Estonian Kontanthjælp NB Socialbidrag Swedish
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelissa on vanhentunutta tietoa esimerkiksi kunnan sosiaalitoimen roolista. Toimeentulotuki siirtyi Kelalle vuoden 2017 alussa. |
Toimeentulotuki on Kelan ja asuinkunnan yhteisesti rahoittama tarveharkintainen taloudellinen tuki, jolla on tarkoitus turvata ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo tilanteessa, jossa hakijan tai hänen perheensä tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.[1] Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, joka tarkoittaa, että sen määrään vaikuttavat kaikki käytettävissä olevat tulot ja varat alaikäisten lasten mahdollisia varoja lukuun ottamatta[1]. Henkilön on haettava ennen toimeentulotukea kaikkia niitä etuuksia, joihin hänellä on oikeus (esimerkiksi työttömyysturva ja asumistuki).[2]
Perustoimeentulotuki muodostuu perusosasta ja muista perusmenoista, ja siihen kuuluu muun muassa välttämättömän ravinnon ja asumisen järjestäminen[2]. Hyvinvointialueen sosiaalitoimisto voi harkintansa mukaan myöntää lisäksi täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea sellaisiin erityisiin menoihin, joita perustoimeentulotuki ei kata.[3]
Kela on vastannut vuoden 2017 alusta perustoimeentulotukihakemusten käsittelystä ja maksuunpanosta. Perustoimeentulotuen rahoituksesta vastaa Kela yhdessä saajan asuinkunnan kanssa kukin 50 prosentin osuudella.[4]
Alun perin tilapäiseksi tueksi tarkoitettu toimeentulotuki on muuttunut osalle sen saajista pysyväksi osaksi toimeentuloa, koska työmarkkinatuen taikka sairaus- ja vanhempainpäivärahan taikka kotihoidon tuen sekä asumistuen yhdistelmä eivät riitä kattamaan likimainkaan kohtuullista minimikulutusta[5]. Lisäksi yhä useampi työkyvytön jää ilman työkyvyttömyyseläkettä[6][7][8].
Toimeentulotuen käsittely kärsii jatkuvista kiireen aiheuttamista virheistä. Tästä johtuen noin 20 prosenttia Kelan toimeentulopäätöksistä on osoittautunut virheellisiksi. Asiakkaalta saattaa jäädä saamatta jopa satoja euroja kuukaudessa.[9]
- ↑ a b Ajantasainen lainsäädäntö: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 finlex.fi. Edita. Viitattu 5.12.2020.
- ↑ a b Usein kysyttyä toimeentulotuesta 21.2.2023 (päivitetty). Kela. Viitattu 26.6.2023.
- ↑ Toimeentulotukilain muutokset voimaan vuoden 2023 alusta Sosiaali- ja terveysministeriö. 8.12.2022. Viitattu 13.12.2022.
- ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 finlex.fi. Edita. Viitattu 5.12.2020.
- ↑ Milka Valtanen: Entistä useampi elää tukien varassa, mutta perusturva riittää yhä harvemmin elämiseen – Leikkaukset osuneet eniten työttömiin Kuntalehti. 5.3.2019. Viitattu 18.6.2024.
- ↑ Findikaattori: työkyvyttömyyseläkettä saaneet 30.3.2017. Eläketurvakeskus. http://findikaattori.fi/fi/76
- ↑ Työkyvyttömien määrä on ollut laskussa koko pandemian ajan – Masennus vie silti eläkkeelle keskimäärin yhdeksän ihmistä päivässä Yrittajat.fi. 9.3.2022. Viitattu 19.6.2024.
- ↑ Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi ennätyksellisen vähän ihmisiä | Eläketurvakeskus (ETK) www.sttinfo.fi. Viitattu 28.2.2023.
- ↑ Kelan toimeentulotuen päätöksissä jatkuvasti virheitä kiireen vuoksi – apulaisoikeuskansleri huolestui kansalaisten oikeusturvasta Yle Uutiset. 15.2.2021. Viitattu 16.12.2022.