Torium

AktiniumToriumProtaktinium
Ce

Th

-  
 
 


Yleistä
Nimi Torium
Tunnus Th
Järjestysluku 90
Luokka Aktinoidi
Lohko f-lohko
Ryhmä -
Jakso 7
Tiheys11,724[1] · 103 kg/m3
Kovuus3,0 (Mohsin asteikko)
Värihopeanvalkoinen
Löytövuosi, löytäjä 1828, Jöns Jacob Berzelius
Atomiominaisuudet
Atomipaino (Ar)232,0377(4) [2]
Atomisäde, mitattu (laskennallinen)180 pm
Kovalenttisäde206±6 pm
Orbitaalirakenne[ Rn] 6d27ss
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 32, 18, 10, 2
Hapetusluvut+I,+II,+III,+IV
Kiderakennepintakeskinen kuutiollinen (face centered cubic, FCC)
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto kiinteä
Sulamispiste2 023 K (1 750[1] °C)
Kiehumispiste5 061 K (4 788 °C)
Höyrystymislämpö514[1] kJ/mol
Sulamislämpö13,81[1] kJ/mol
Äänen nopeus2490 m/s 293,15 K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus1,3 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti 0,118 kJ/(kg K)
Sähkönjohtavuus6.7×106 S/m
Lämmönjohtavuus54,0 W/(m·K)
CAS-numero7440-29-1
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Torium on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Th (lat. thorium) ja järjestysluku 90. Torium on radioaktiivinen aktinoidisarjan metalli ja uraanin lisäksi ainut selvästi radioaktiivinen alkuaine, jota esiintyy maankuoressa merkittäviä määriä. Lähes kaikki luonnon torium on sen pitkäikäisintä isotooppia torium-232 (232Th), jonka puoliintumisaika on 14,05 miljardia vuotta.

Toriumia on tutkittu käytettäväksi uraanille vaihtoehtoisena ydinpolttoaineena uudenlaisissa ydinreaktoreissa.

  1. a b c d Wickleder ym., s. 62
  2. Meija, Juris ym.: Atomic Weights of the Elements 2013 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2016, 88. vsk, nro 3, s. 272–274. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 12.12.2016. (englanniksi)

Developed by StudentB