Back Tulium Afrikaans ቱሊየም Amharic थुलियम ANP ثوليوم Arabic ثوليوم ARY ثوليوم ARZ Tuliu AST Tulium Azerbaijani Thulium BAN Тулій Byelorussian
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | tulium | ||||
| Tunnus | Tm | ||||
| Järjestysluku | 69 | ||||
| Luokka | lantanoidi | ||||
| Lohko | f | ||||
| Ryhmä | - | ||||
| Jakso | 6 | ||||
| Tiheys | 9,321 · 103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | 2–3 (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | kiiltävän hopeanvalkoinen | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1879, Per Teodor Cleve | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 168,934218(6)[1] | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 175 (222) pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Xe]4f136s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 31, 8, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +II, +III[2] | ||||
| Kiderakenne | heksagonaalinen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1 818 K (1 545[2] °C) | ||||
| Kiehumispiste | 2 223 K (1 950[2] °C) | ||||
| Moolitilavuus | 19,1 · 10−3 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | 247 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 16,84 kJ/mol | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,25 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,160 kJ/(kg K) | ||||
| Sähkönjohtavuus | 1,5×106 S/m | ||||
| Lämmönjohtavuus | 16,9 W/(m·K) | ||||
| CAS-numero | 7440-30-4 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Tulium (lat. thulium) on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Tm ja järjestysluku 69. Se on maapallon harvinaisin pysyvä lantanoideihin ja harvinaisiin maametalleihin luokiteltu aine. Se on kiiltävän hopeanvalkoinen metalli, joka on hyvin venyvää ja helposti muokattavaa. Luonnossa tulium esiintyy vain vakaana isotooppina 169Tm. Alkuaine on samankaltainen kuin muutkin lantanoidit, eikä sillä ole juurikaan niistä poikkeavia ominaisuuksia.[2][3][4]
Tuliumin harvinaisuudesta johtuvat kalliit tuotantokustannukset rajoittavat sen käyttöä, joten sillä ei ole merkittäviä käyttökohteita. Maailmassa tuotetaan vuosittain noin 50 tonnia tuliumia tuliumoksidin muodossa.[3] Sitä on käytetty joissain kannettavissa röntgensäteilyn lähteissä sekä kiinteän olomuodon lasereissa.[2]
- ↑ Standard Atomic Weights of 14 Chemical Elements Revised. Chemistry International, 29.10.2018, 40. vsk, nro 4, s. 23–24. IUPAC. doi:10.1515/ci-2018-0409 ISSN 1365-2192 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Thulium Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 20.1.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Emsley, John: Nature’s Building Blocks: An A-Z Guide to the Elements, s. 442–444. Oxford University Press, 2001. ISBN 0198503407 Kirja Googlen teoshaussa. (englanniksi)
- ↑ Krebs, Robert E: The History and Use of Our Earth's Chemical Elements: A Reference Guide, s. 300. Greenwood Publishing Group, 2006. ISBN 978-0-313-33438-2 Kirja Googlen teoshaussa. (englanniksi)