Tuomionvoipa tarkoittaa tuomioistuimen kokoonpanon lainmukaisuutta eli istunnossa läsnä olevien jäsenten tiettyä, laissa säädettyä lukumäärää, joka tarvitaan pätevän päätöksen antamiseen.[1] Tuomioistuinten jäsenten lukumäärä on vaihdellut eri aikoina. Nykyisin suomalaiset tuomioistuimet ovat tuomionvoipia seuraavasti:
- Käräjäoikeus on päätösvaltainen rikosasiassa, kun sen kokoonpanoon kuuluu lainoppinut puheenjohtaja ja kolme lautamiestä tai kolme lainoppinutta jäsentä. Lainoppinut puheenjohtaja voi myös ratkaista yksin vähäisiä rikosasioita. Riita-asioissa käräjäoikeus on päätösvaltainen kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpanossa.[2]
- Hovioikeus on päätösvaltainen kolmijäsenisenä ja yksikin jäsen voi ratkaista tiettyjä asioita.[3]
- Hallinto-oikeus on päätösvaltainen yleensä kolmijäsenisenä. Eräät asiaryhmät voidaan ratkaista myös yksi- tai kaksijäsenisessä kokoonpanossa.[4]
- Työtuomioistuin on päätösvaltainen pääsääntöisesti kuusijäsenisenä.[5]
- Markkinaoikeus on päätösvaltainen pääsääntöisesti kolmijäsenisenä.[6]
- Vakuutusoikeus on päätösvaltainen pääsääntöisesti kolmi- tai viisijäsenisenä.[7]
- Korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat pääsääntöisesti tuomionvoipia viisijäsenisinä.[8]
- Valtakunnanoikeus on tuomionvoipa kahdeksanjäsenisenä.[9]
- ↑ Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.
- ↑ Oikeudenkäymiskaari, 2:1 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Oikeudenkäymiskaari, 2:8 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hallinto-oikeuslaki (430/1999) 12– 12b §
- ↑ Laki oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa (646/1974) 8 §
- ↑ Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa (100/2013) 1 a luku 1 §
- ↑ Laki oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa (677/2016) 2, 3, 6 ja 7 §
- ↑ Suomen perustuslaki, 100 § (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Laki valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä (196/2000) 8 §