Back توسولا Arabic Туусула Bashkir Туусула Bulgarian Tuusula Catalan Tuusula (munisipyo) CEB Tuusula Danish Tuusula German Tuusula English Tuusula Esperanto Tuusula Spanish

Tuusula

Tuusula
Tusby

vaakuna

sijainti

Hyrylä, Tuusulan keskus
Hyrylä, Tuusulan keskus
Sijainti 60°24′10″N, 025°01′45″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 858
Hallinnollinen keskus Hyrylä
Perustettu 1643
Kokonaispinta-ala 225,45 km²
274:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 219,53 km²
– sisävesi 5,92 km²
Väkiluku 42 112
27:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 191,8 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,1 %
– 15–64-v. 63,3 %
– yli 64-v. 18,6 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 90,4 %
– ruotsinkielisiä 1,4 %
– muut 8,2 %
Kunnallisvero 7,10 %
286:nneksi suurin 2024 [5]
Pormestari Kalle Ikkelä[6]
Kunnanvaltuusto 51 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kok.
 • TuPu
 • PS
 • SDP
 • Kesk.
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
 • RKP
14
11
8
8
4
3
1
1
1
www.tuusula.fi

Tuusula (ruots. Tusby) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Tuusulan naapurikunnat ovat Hyvinkää pohjoisessa, Mäntsälä koillisessa, Järvenpää, Sipoo ja Kerava idässä, Vantaa etelässä sekä Nurmijärvi lännessä.[8] Tuusula on yksi Helsingin seudun kehyskunnista.

Tuusulan väkiluku on noin 40 000. Noin puolet Tuusulan väestöstä asuu Hyrylässä, joka on kunnan kuntakeskus. Helsingistä Hyrylään johtaa moottoritie Tuusulanväylä. Nurmijärven ja Kirkkonummen jälkeen Tuusula on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta, joka ei käytä itsestään nimitystä kaupunki. Tilastollisesti Tuusula on kaupunkinimityksen puutteesta huolimatta kaupunkimainen kunta, sillä sen suurimmassa taajamassa Hyrylässä asuu yli 15 000 asukasta.

Tuusula on tunnettu eritysesti rantatien kulttuurimaisemasta sekä modernin elämäntavan ja historian yhdistymisestä. Tuusulanjärven itärannan huvilayhtiesö ja kultakauden taitelijoiden perintö näkyy myös nykykulttuurissa. Tuusulan merkittäviä kulttuurinähtävyyksiä ovat Tuusulan rantantie sekä Kellokosken ruukki Pohjois-Tuusulassa.[9]

Kerava ja Järvenpää ovat aiemmin olleet osa Tuusulaa. Kerava erotettiin Tuusulasta kauppalaksi vuonna 1924 ja Järvenpää vuonna 1951. Tuusula on luokiteltu aiemmin kaksikieliseksi kunnaksi, jossa enemmistön kielenä oli suomi ja vähemmistön kielenä ruotsi. Ruotsinkielinen asutus painottui kunnan eteläosiin, esimerkiksi Ruotsinkylän alueelle.[10] Vuonna 1943 Tuusula muutettiin virallisesti kaksikielisestä kunnasta yksikielisesti suomenkieliseksi kunnaksi.

Tuusulan pormestari on elokuusta 2021 lähtien ollut Kalle Ikkelä.[6] Aikaisempi pormestari oli Arto Lindberg vuosina 2017–2021.[11]

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Lasse Kivinen/HS 17.8.2021: Kalle Ikkelä valittiin Tuusulan pormestariksi keskellä kuntien rahamylläystä: ”Tilanne on kaikille tuntematon” (viitattu 25.8.2021)
  7. ↑ OM 22.6.2021: Kuntavaalit 2021 - Tuusula - Tulokset puolueittain ja yhteislistoittain (viitattu 25.8.2021)
  8. ↑ Aino – Suuri Suomen kartasto, s. 114–115. Genimap, 2005.
  9. ↑ Mikko Mansikka & Kaija Valkonen: Matkalla Suomessa, s. 311. Valitut Palat, 2004. ISBN 951-584-624-2
  10. ↑ Kaksikielinen Etelä-Tuusula | Etelä-Tuusulan kyläyhdistykset www.ruotsinkyla.fi. Viitattu 27.5.2019.
  11. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä YLe ei löytynyt

Developed by StudentB