Back طباعة المحارف المنضدة Arabic Тыпаграфіка Byelorussian Тыпаграфіка BE-X-OLD Типография Bulgarian Lizherennañ Breton Tipografija BS Tipografia Catalan تایپۆگرافی CKB Typografie Czech Teipograffeg Welsh

Typografia

Varhainen esimerkki typografisesta suunnittelusta. Sivu Francesco Colonnan Hypnerotomachia Poliphilista, jonka painoi Aldus Manutius Venetsiassa vuonna 1499.

Typografia (kreik. τύπος ’muoto’ + γραφή ’kirjoitus’)[1] on tekstin ja kirjainten asettelua, jonka tarkoituksena on helpottaa viestin perillemenoa antamalla tekstille oikeanlainen visuaalinen muoto.[2] Typografian tekijää sanotaan typografiksi ja erityisesti kirjainten suunnitteluun erikoistunutta sanotaan kirjainsuunnittelijaksi.

Typografiaan kuuluu muun muassa kirjaintyypin valinnat, kirjainkoko, tekstin väri, rivin pituus ja tasaus, riviväli, orpo- ja leskirivit, sanavälit, merkkivälit, palstavälit, sisennykset, otsikointityyli, anfangit ja tekstin korostukset. Myös typografisen merkistön käyttö (kuten oikeanlaisten numerojen ja murtolukujen, ligatuurien, lainausmerkkien tai viivojen valitseminen) kuuluu typografiaan.[3]

Typografiaan voidaan lukea kuuluvaksi lisäksi kirjaintyyppien suunnittelu, joskin vain harvat typografit suunnittelevat kirjaintyyppejä.[4] Laajasti ymmärrettynä typografiaan katsotaan kuuluvaksi myös painotuotteen paperin valinta.[5]

  1. ↑ Laak, Timo: Saavutettavaa typografiaa – Osa 1 (arkistoitu versio) saavutettava.fi. 24.3.2006. Arkistoitu 28.10.2010. Viitattu 4.6.2012.
  2. ↑ Toivanen, Antti: Yleistä typografiasta Graafinen.com. Arkistoitu 21.2.2012. Viitattu 4.6.2012.
  3. ↑ Typografian käsikirja (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ John D. Berry: dot-font: Being a Typographer August 16, 2004. CreativePro.com. Viitattu 4.6.2012.
  5. ↑ Seppälä, Markku J. (toim.); Grönstrand, Joel; Karhuketo, Hannu; Törn, Tage: Kemiallinen metsäteollisuus III: Paperin ja kartongin jalostus, s. 81. Opetushallitus, 2000. ISBN 952-13-0606-8.

Developed by StudentB