Back Brave New World Afrikaans عالم جديد شجاع Arabic Cəsur yeni dünya Azerbaijani Прекрасният нов свят Bulgarian ব্রেইভ নিউ ওয়ার্ল্ড Bengali/Bangla Vrli novi svijet BS Un món feliç Catalan Konec civilizace Czech Brave New World Welsh Fagre nye verden Danish
| Uljas uusi maailma | |
|---|---|
| Brave New World | |
 Toisen suomenkielisen painoksen kansi, Keltainen kirjasto 40, Tammi 1962. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Aldous Huxley |
| Kieli | englanti |
| Genre | dystopia |
| Julkaistu | 1932 |
| Sivumäärä | 311 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | I. H. Orras. Shakespeare-lainaukset Paavo Cajanderin ja Yrjö Jylhän mukaan |
| Kustantaja | Tammi |
| Julkaistu | 1944 |
| Ulkoasu | sidottu |
| Sivumäärä | 265 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Uljas uusi maailma (engl. Brave New World) on Aldous Huxleyn vuonna 1932 julkaistu tieteisromaani. Se on George Orwellin romaanin Vuonna 1984 ohella yksi 1900-luvun merkittävimmistä tulevaisuusfiktioista.
Huxleyn teos on tulevaisuuteen sijoittuva dystopia. Hänen maailmansa on totalitaristinen yhtenäisvaltio, jossa ihmisen tuotteistaminen on viety loogiseen loppuunsa saakka. Lapset syntyvät tuotantolaitoksissa, joissa soveliaimpia yksilöitä tuotetaan useita kappaleita tarkoin valvotuissa olosuhteissa. Ihmisten kohtalo on ennalta määrätty sen mukaan, mihin tuotantosarjaan (yhteiskuntaluokkaan) hän sattuu kuulumaan; tuotteistetut ihmiset jaetaan kreikan aakkosten mukaan alfoihin, beetoihin, gammoihin, deltoihin ja epsiloneihin. Kulttuuri on täysin latistettu; taide ja korkeakulttuuri on hävitetty ja historia muistomerkkeineen pyyhitty pois ihmisten mielistä.
Siinä, missä Orwellin dystopia viittaa suoraan uhkaan ja totalitaristiseen ideologiaan vallankumouksen kautta (Neuvostoliitto, natsi-Saksa), Huxleyn dystopiassa uhka on epäsuora ja viittaa totalitarismiin konsumerismin ja monopolikapitalismin kautta. Uljas uusi maailma on muutenkin hyvin erilainen. Sivistyneet ihmiset hukuttautuvat keinotekoisiin nautintoihin ja vapaaseen seksiin haluten aina vain lisää.
Koska ihmisten valmistaminen on tuotteistettu, perheen käsitys on hävitetty ja perhekäsitteistä (isä, äiti, veli, sisko) on tullut kirosanoja. Uskontoa ei enää ole perinteisessä muodossa. Ihmisille esikuvaksi on noussut Henry Ford, jota he palvovat. ”Ford” on myös korvannut ”jumalan” (engl. lord) voimasanana. Kristinuskon risti on korvattu Fordin T-mallin mukaan T-merkillä. Ajanlasku on uudistettu ja sen alkukohdaksi on valittu ensimmäisen T-Fordin valmistumisvuosi 1908. Kirjan tapahtumien ajankohta on 632 JF (Jälkeen Fordin).
Kirjan ironinen nimi on lainaus Shakespearen näytelmästä Myrsky. Teos alkaakin lainauksella: Ihme, kumma! Kuink’ ihania olennoita täällä nyt näenkään! Kuink’ ihminen on kaunis! Ah, uljas uusi maailma, joss’ ompi tuollaista kansaa!